
Taitaja 2020-2021
Taitaja on vuosittain järjestettävä ammatillisen koulutuksen kilpailu/suurtapahtuma. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 1988. Taitaja-tapahtuma on kiertänyt siitä saakka Suomen eri kaupunkeja. Tapahtumien toteutumista koordinoi Skills Finland ry.
Taitaja-kilpailussa nuoret ammattiopiskelijat kilpailevat SM-mitaleista ammattitaitokilpailuissa. Lajeja on n. 52 kappaletta. Viime vuonna semifinaaleihin osallistui 1400 opiskelijaa. Tapahtuma huipentuu kolmipäiväiseen finaalitapahtumaan, jossa jokaisessa lajissa kilpailee 8 osallistujaa, jotka ovat valittu semifinaalien kautta. Kilpailuun ovat tervetulleita kaikki kyseisenä vuonna täyttävät tai alle 21-vuotiaat ammatilliset opiskelijat.
Viime vuonna Taitaja-semifinaalit järjestettiin Jyväskylän ammattiopistojen toimesta, mutta keväälle kaavailtu finaalitapahtuma jouduttiin perumaan viime tipassa koronatilanteen vuoksi. Tapahtumaan odotettiin n. 40 000 vierailijaa. Kaikkien aikojen Taitaja-finaalien kävijäennätys saavutettiin Helsingissä 2017; vierailijoita kyseisessä finaalitapahtumassa oli huimat 99 180 henkilöä.

Kuvakaappaus Taitaja 2021-livelähetyksestä, opetusministeri Li Anderssonin tervehdykset
Poikkeusaika vaatii poikkeuksellisia ratkaisuja
Taitaja 2021-finaali on tarkoitus järjestää Oulussa 18. – 20.5.2021. Koko kilpailun järjestämisestä tänä vuonna vastaavat yhteistyössä koulutuskuntayhtymä OSAO, ammattiopisto Lappia, ammattiopisto Luovi, koulutuskeskus Brahe, koulutuskeskus JEDU, Lapin koulutuskeskus REDU, Oulun palvelualan opisto sekä Suomen diakoniaopisto. Kilpailun suojelijana toimii opetusministeri Li Andersson. Taitaja 2021-sivulla kerrotaan, että tämän vuoden tapahtuman teemana toimivat yhdessä tekeminen, yhdenvertaisuuden edistäminen, jatkuva oppiminen ja vastuullisuus.
Yleensä uuden Taitaja-vuoden avausta on juhlistettu paikan päällä tulevalla kilpailupaikkakunnalla, mutta tänä vuonna avaustapahtuma järjestetään livelähetyksenä vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Avaustapahtuma striimattiin suorana 21.8.2020, mutta se on katsottavissa myös jälkikäteen. Avaustapahtumaan sisältyi mm. opetusministerin tervehdys, järjestäjäoppilaitosten tervehdykset sekä tämän vuoden tapahtuman tunnuskappaleen ensiesitys. Myös viime kevään tapahtumaan kaavailtu Taitaja-kapulan vaihto Jyväskylästä Ouluun tapahtui poikkeuksellisesti vasta näin syksyllä.

ALOIHIN TUTUSTUMISTA TAITAJA-TAPAHTUMASSA
Taitaja 2021-kisojen järjestämisessä viestinnän suunnittelijana toimiva Johanna Pelkonen kertoo, että etänä järjestetty avaustapahtuma on ensimmäinen laatuaan. Hän kertoo myös laajemmin tapahtumasta ja sen tuomista mahdollisuuksista; kolmen päivän Taitaja-pääfinaalitapahtuma on loistava mahdollisuus tutustua uusiin ammatteihin, ja yläasteikäisille opiskelijoille järjestetäänkin kuljetuksia läheisistä oppilaitoksista.
Tyhjästä tapahtuma ei todellakaan synny. Tämänkin vuoden kilpailun järjestely on aloitettu jo lähes vuosi sitten. Näin suuren kilpailun järjestäminen vaatii luonnollisesti paljon työtä ja organisointia. Vuoden 2021 tapahtuman järjestelyjä seuraa Oulussa sijaitsevan Taitaja-toimiston henkilökunta, joka tuottaa mm. tapahtumaan liittyvää mediasisältöä ja kansainvälistää tapahtumaa.
Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että opiskelijat ovat mahdollisimman laajasti mukana tapahtuman järjestämisessä.
Vaikka korona tekikin fyysisen avaustapahtuman järjestämisen mahdottomaksi, Pelkonen näkee livestriimauksen kautta järjestettävässä tapahtumassa myös hyviä puolia; avaustapahtumaa pääsee seuraamaan nyt ympäri Suomea. Hänen mielestään on myös tärkeää, että opiskelijat ovat mahdollisimman laajasti mukana tapahtuman järjestämissä, ja striimaus mahdollistaakin yhä laajemmin opiskelijoiden osallistumisen tapahtuman järjestämisessä. Muutama opiskelija on myös työssäoppimassa Taitaja-toimistolla.
Avaustapahtuma striimattiin suorana OSAO:n Kaukovainion yksiköstä. Toisessa kuvassa opettaja Jari Leinonen seuraa sivusta, että kaikki hoituu suunnitelmien mukaan.

HEKTISTÄ TOIMINTAA
Ohjaajana toimi toisen vuoden media-alan opiskelija Petri Piirainen. Hän vastasi mm. kameramiehien ohjauksesta sekä lopullisesta striimauksesta. Hän kertoo, että kokonaisuudessaan striimauksesta vastaaminen on ollut tosi stressaava kokemus; varsinkin tapahtuman aikana meininki oli hyvin hektistä. Sitä ei käy kieltäminen; vaikka kaikilla näyttikin kiireestä huolimatta olevan hyvä meininki, vierestä katsottuna striimaus näytti silti syövän yhden jos toisenkin tiimiläisen energiaa.
Tapahtumaa alettiin valmistelemaan noin viikko sitten. Tiimissä oli mukana 14 media-alan opiskelijaa. Jokaisella oli oma osa-alueensa; tiimi koostui mm. studiomestarista, striimivastaavasta, ohjeistajista, kameramiehistä sekä ääni- ja videomiksaajista.
”Fiilis on todella helpottunut. Olen onnellinen, että onnistuimme. Selvisimme tästä ryhmänä.”
Petrin mukaan isoimmat haasteet ovat tulleet vastaan kuvatessa kohtauksia, joissa on ollut paljon porukkaa lavalla, esimerkiksi järjestyskapulan vaihdon ohessa sekä pantomiinikohtauksessa.
Lopullisia tuntemuksia striimauksen jälkeen kysyessä hän toteaa; ”Fiilis on todella helpottunut. Olen onnellinen, että onnistuimme. Selvisimme tästä ryhmänä.”
Livestriimin voit katsoa jälkikäteen tästä linkistä; https://www.youtube.com/watch?time_continue=5&v=Xtkuj0xBUwU&feature=emb_title
HAASTATTELUT, TAITTO JA TEKSTI: Eija Haaksiluoto
VALOKUVAT: Juuso Aho