Lue uusimmat artikkelit täältä!

Ota yhteyttä!
IG YT FB
Image Alt

Medioso

Radiojuontaja Tuukka Myllymäki haastattelussa

Käsitteenä radio on tuttu kaikille, mutta monikaan ei tiedä, millaista radiossa työskentely on. Kaikkien tiedostama osuus on kansan naurattaminen koomisilla sanavalinnoilla ja tarinoilla, mutta työhön liittyy myös monia muita tehtäviä. Luotettavimman tiedon saamme itse tekijältä. Radio Kalevan radiojuontaja ja tuottaja Tuukka Myllymäki on lupautunut haastatteluun ja kertomaan työstään radiossa.

Paljastuksia studiolla

Tuukka toivottaa minut tervetulleeksi ja pyytää odottamaan vielä hetken verran verran, sillä hänellä on yhden haastattelun editointi vielä kesken. Heti siis paljastuu yksi asia, mitä radiossa esiintymisen lisäksi saatetaan tehdä. Studiolla on myös harjoittelija Oulun ammattikorkeakoulusta ja hän on juuri aloittamassa ensimmäistä lähetystään Kalevan taajuuksilla. Tuukka ohjeistaa opiskelijaa juontoa silmällä pitäen.

Radiojuontajan työpäivä

Tuukka kertoo heräävänsä anivarhain kello 4-5 välillä aamulla ja pyöräilevänsä töihin. Työpäivä alkaa kello 6:00, jolloin hän alkaa valmistelemaan aamun lähetystä. Tärkeää on katsoa uutiset ja säätiedotteet, sekä etsiä aamun lähetykseen mielenkiintoisia asianostoja. Varsinainen radiojuonto on kello 7-11 välillä. Jokaisena aamuna tulee 1-2 vierasta lähetykseen, jonka jälkeen hän valmistelee seuraavien päivien ja viikkojen lähetyksiä sekä kontaktoi vieraita. Vieraat, jutut ja juonnot päätetään tiimin kanssa, mutta lopullinen hyväksyntä tarvitaan päätoimittajalta. Päivään kuuluu myös sometusta, jonka tarkoitus on antaa kuulijoille pientä käsitystä siitä, mitä seuraavan aamun lähetyksessä tapahtuu.

Kaleva Median toimitilat sijaitsevat Oulussa. Kuva: Niko Auvinen

Tuukka toimii Radio Kalevalla juontajana ja tuottajana. Kuva: Niko Auvinen

Tie radiojuontajaksi

Opiskelen OSAOlla media-alaa sekä toimin NY-yrittäjänä ja olen erittäin kiinnostunut radiotyöstä. Haastatteluni tarkoitus on tarjota lukijoille ja radiojuontajan työstä haaveileville henkilöille perustietoja radiotyöstä.

“Kun kuulin sun äänen ekaa kertaa, niin en ihmetellyt yhtään, että oot radiojuontaja. Huomasiko ihmiset sun lahjat jo etukäteen?”

Tuukka repeää hulvattomaan nauruun ja vastaa “Hahah! Ei vaan mulla oli nuorena semmoinen kimittävä ääni ja kuulen sen edelleen. Kiitos kovasti. Ei siihen aikaan sanottu tuommoisia ollenkaan. Oli ne normaalit työt, joista ihmiset puhuivat. Pitkään kävin pohdiskelua, mitä haluan tehdä.”

“Miten pääsit ihan uran alussa juontamaan ekaa kertaa?”

“OSAO Pikisaari! Se on tärkeä mainita, että sieltä on lähdetty. Yksinkertaisesti harjoittelun kautta, mutta eihän se ole helppo homma. Ensimmäiset radiokanavat joihin otin yhteyttä täällä Oulun puolella, eivät vastanneet puhelimeen tai sanoivat, että pitäisi olla ammattikorkeakoulun opiskelija. Kyllä siitä kuitenkin sisuuntui ja tiesin meistä tekijöiksi olevan.
Soittelin siinä sitten Kajaaniin ja sieltä vastasi Radio Kajauksen silloinen ohjelmapäällikkö. Hän pyysi minulta äänitestin ja sanoi, että voin tulla harjoitteluun kolmeksi kuukaudeksi.”

“Voiko amispohjalla päästä radiojuontajaksi?”

“Kyllähän sieltä on päässyt ainakin minä ja varmaan muitakin. Enemmän se on siitä kiinni, että osuu hyvään saumaan ja sulla on pohjaa näyttää taitosi. Mä lähetin ääninäytteitä ja olen aikanaan tehnyt spiikkitestejä radioon ja eri mainostoimistoille.”

Skaala mitä voi tehdä on äärettömän suuri ammattiopiston papereillakin.

Tuukka korostaa ammattiopistosta saadun tutkinnon arvoa. Myöhemmin hän on kehittänyt ammattitaitoaan Centria-ammattikorkeakoulussa, josta hän sai teatteri-ilmaisun ohjaajan tutkinnon.

Tuukka on päässyt jo opiskeluaikoinaan tekemään spiikkejä TV-mainoksiin. “Anteeksi tämä häpeilemätön itsepromo. Koita kestää.”, toteaa Tuukka kertoessaan saavutuksistaan. Puhetyylistä voisi kuitenkin päätellä, ettei itsensä kehuminen ole sitä mieluisinta puuhaa. Hän on tehnyt käsikirjoituksia, ohjannut ja ollut mukana toteuttamassa ympäri maailmaa markkinoituja videokampanjoita.

“Mikä työssäsi on parasta?”

“Tykkään aikaisista aamuista, jolloin kukaan muu ei ole vielä liikkeellä. Se on sellainen mystinen tunti. Pyöräilen aamulla Kempeleestä työpaikalle, laitan musiikit soimaan ja nautin siitä, ettei ketään muuta ole liikenteessä.” Tuukka kertoo, että ehdottomasti parhaita asioita ovat myös keskustelunomaiset haastattelut ja satunnaiset kohtaamiset ihmisten kanssa.

Onko radio kuoleva kanava?

Keskusteluja on käyty siitä, onko radion tulevaisuus nyt vaakalaudalla. Meiltä löytyy kuitenkin televisio ja sosiaalinen media, joilla voimme viihdyttää kuulon lisäksi myös näköaistejamme. Podcastit ja äänikirjat ovat myös nauttineet räjähdysmäisestä suosiosta. Tuukka kertoi oman näkemyksensä radion nykytilanteesta.

“Olen kuullut väittämän, että radio on kuoleva kanava. Millaisena sinä näet radion tulevaisuuden ja onko sun mielestä asia näin?”

“Se riippuu siitä, mikä se kulma on. Ainahan on trendejä ja aikanaan on varmaan ajateltu, että tappaako suoratoistopalvelut television? Tällä hetkellä podcastit on hyvin suosittuja, koska jokainen voi perustaa podcastin.
Tutkimusten mukaan edelleen ihminen kuuntelee radiota päivässä yli kolme tuntia. Se tekee radiosta halutun kaupallisen toimijan. Radio on kehittynyt ja siellä tehdään paljon podcasteja suoratoistopalveluihin, videomateriaalia ja ollaan aktiivisia somessa. Näkyvyys vain täytyy lunastaa sieltä. Mutta radio ei minun mielestäni ole kuoleva kanava.”

“Oon samaa mieltä!”

Tällä hetkellä näyttää siltä, että radion tulevaisuus näkyy edelleen kirkkaan valoisana. Lahjakkaille ja tekeville ammattilaisille on edelleen kysyntää radiossa, vaikka työn saaminen ei välttämättä ole helppoa. Kovalla työllä on edelleen mahdollista työllistyä radioon myös ammattiopistosta saaduilla papereilla, verkostoilla ja laatua lupaavilla työnäytteillä.

TEKSTI JA KUVAT: Niko Auvinen

You don't have permission to register