Suomessa hylätään vuosittain noin 20 000 kissaa ja tämä aiheuttaa valtakunnallisesti ison ongelman. Kissoja ajatellaan yleisesti helpoiksi lemmikeiksi, joiden hoidon ajatellaan olevan yksinkertaista. Yleinen luulo on myös, että kissa pärjäisi yksin luonnossa. Monet jättävät kissansa leikkaamatta, joten ne pääsevät lisääntymään itsekseen. Villit kissapopulaatiot pääsevät näin myös jatkamaan kasvuaan. Populaatioilla tarkoitetaan siis hallitsemattomasti lisääntyviä ja kulkevia kissajoukkoja. Kissakriisillä tarkoitetaan Suomessa rypevää kissatilannetta. Kissakriisi-vetoomuksessa pyrittiin ajamaan eteenpäin lakimuutosta, jossa kaikki kissat pitäisi tunnistusmerkitä ja niiden omistajatiedot rekisteröidä sekä kaikki muut kuin siitokseen käytettävät kissat leikattaisiin. Vetoomuksessa haluttiin myös lainvastaiseksi kissojen hallitsematon lisääntyminen.

Kävimme haastattelemassa Vierashuoneen Simo Tolosta aiheesta.

Saavuimme Vierashuoneelle ja päädyimme siellä löytökissojen puolelle. Pian avautui ovi myös pienille kissanpennuille, jotka vipelsivät ympäristössä sekä Simon sylissä haastattelun aikana.

Keskustelimme kuinka kissakriisi vaikuttaa Simon työhön ja hänen mukaansa alueella, jossa hän työskentelee ei ole huomattavan isoa kriisiä.

“En ainakaan tällä alueella pysty alleviivaamaan semmosta että päinvastoin nyt viimesten vuosien trendi on ollu että tällä alueella on jopa pikkusen vähentyny löytöeläinten määrä”

Simon mukaan paikka paikoin löytyy kuitenkin myös pahoja kissakriisejä.

Pohdimme myös, että mikä on suurin syy kissojen hylkäämiseen. Olennaisena tekijänä näkyy ihmisten asenne kissoja kohtaan. Kissa otetaan monesti lähtökohtaisesti ulkokissaksi ja sitä ei arvosteta. Iso osa löytöeläintalolle päätyvistä kissoista on nuoria leikkaamattomia poikia, joiden kohdalla ihmiset on voinut yllättää esimerkiksi nurkkiin merkkaus.

Kissojen hylkäämiseen ei kuitenkaan löydy yksiselitteistä syytä.

Miten hylätty kotikissa selviää siis yksin luonnossa?

Simo kertoi heti, että erittäin heikosti.

“Sitä voi jokkainen kokeilla iliman sukkia kävellä vaikka -20 asteen pakkasessa, sehän saattaa jonku verran nipistellä”

Ulkoileva kissa kohtaa pakkasen lisäksi myös muita vaaroja; liikenne, taudit, ruuan niukkuus, ihmiset ja tappelut. Tappelut muiden kissojen kanssa voivat olla todella kovia. Yleisen luulon kumoten, ruokaa on niukasti ja ulkokissojen “lihavuus” johtuukin yleensä siitä, että ne ovat täynnä sisäloisia eli kansan kielellä matoja.

Kun korona-aika piteni pitenemistään ja ihmiset alkoivat olemaan enemmän kotona, alkoi ihmisillä herätä myös huoli siitä, miten tämä vaikuttaa eri eläinten tilanteisiin. Kysyimmekin Simon kokemusta asiasta.

Ensimmäisten rajoituksien iskemisen jälkeen oli löytöeläinkodeista vähäksi aikaa loppunut eläimet kokonaan. Simo mietiskeli, että todennäköisesti se johtui siitä, kun ihmiset eivät liikkuneet mihinkään ja olivat kotona, joten pystyivät sitten pitämään huolta lemmikeistä. Hänen mukaansa on aina löytynyt kova kysyntä kissoille mutta korona-aikana se on lisääntynyt hurjasti. Tälläkin hetkellä löytöeläintalon jonossa on reilu 100 ihmistä jonottamassa kissaa.

“Aika näyttää sitte miten se vaikuttaa hylkäysmääriin kuhan tää korona joskus hellittää”

Löytökissojen hoito on melkein kuin tavanomaista kissanhoitoa. Kun löytökissa tulee, se tarkistetaan kaikin puolin, että onko se kipeä tai pitääkö poistaa punkkeja. Tarvittaessa käytetään myös eläinlääkärissä koska löytöeläinkotiin saapuu monenlaisessa kunnossa olevia eläimiä.

Näiden jälkeen kissa saa elää tavallista kissanelämää kera ruuan, lämmön, kiipeilypuiden, vessan ja hellyyden.

Simolla on ollut tyylinä puhua kissojen puolesta ja niiden kohtaamista vaaroista siitä lähtien kun on itse alkanut toimia löytöeläinten parissa. Hän myös mainitsee, että monet tahot on pitänyt meteliä aiheesta.

Hyvää palautetta on myös tullut Simolle, semmoisiltakin ihmisiltä, jotka ovat esimerkiksi pitäneet kissoja ulkona. He ovat valistustyön myötä alkaneet pitämään kissoja sisällä. Valistustyöllä on siis iso merkitys.

Simo jakaa itse löytöeläintalon arkea useasti viikossa live-lähetyksien muodossa Facebookissa ja YouTubessa kaikesta mistä hoksaa. Eläinlääkärireissut, eläinten noudot ja muita toimia voi siis nähdä sivuja selatessa! Hän mainitseekin, että näin saadaan avattua ihmisten silmiä vähän enemmän tälle aiheelle.

Valistustyötä on kuitenkin hyvä jatkaa kaikkien niiden kanssa, jotka ovat eläinten kanssa tekemisissä. Simo kertoo kuinka olisi tärkeää jo kouluissa valistaa joissakin tunneilla tästä aiheesta.

“Tiiän että ainakin Kempeleessä ja Oulun alueella osassa kouluista jonku verran tuuaan sitä esille”

Positiivisin mielin voimmekin jatkaa valistusta aiheesta kaikille.

Kiitos Simo Tolonen antoisasta haastattelusta!