Iida Heikkinen on 24-vuotias Oulusta Tampereelle 2015 vuonna muuttanut nuori nainen. Hän toimii sisällöntuottajana sosiaalisessa mediassa tuottaen lifestyle-pohjaista sisältöä pääosin Instagramissa omalle iidaklaudia-nimeä kantavalle tililleen. Somessa näkyy pukeutuminen, kodinsisustus, ruoka ja ravintolat, second hand ja DIY projektit, matkustelu, tatuoinnit, ystävät, huumori, sekä Iidan kaksi koiraa – käytännössä iso osa hänen arjestaan ja elämästään. Lisäksi Iida työskentelee osa-aikaisena vintage-vaateliikkeessä.

Omaa polkua somessa

Iida aloitti sometyöt joulukuussa 2018. Hän tutustui ja ystävystyi samana keväänä puolivahingossa muutaman alalla toimivan ihmisen kanssa ja seurasi sivusta heidän työskentelyään, sekä vilahteli myös heidän somessa. Kaikki hänen näkemänsä näytti hauskalta. Talven tullessa hän ajatteli, että miksei itsekin kokeilisi. Ensimmäisen Youtube-videon Iida julkaisi joulun alla ja seuraajamäärät rupesivat pikkuhiljaa kasvamaan. Ensimmäisen kaupallisen yhteistyöpostauksen hän teki huhtikuussa. Alussa kaikki tuntui ihan hullulta, ja pitkään mentiinkin sellaisella ”fake it till you make it”-asenteella – omaa tekemistä piti hirveästi hehkuttaa ja promota, sekä katsojia muistuttaa seuraamaan, Iida sanoo. Näkyvyyttä pyrittiin saamaan mm. erilaisilla collaboration-postauksilla, eli tehtiin juttuja toisten vaikuttajien kanssa mainostaen toisiamme omissa kanavissamme. Nykyään hommaan tuntuu olevan rennompi tatsi. Olen itselleni hyväksynyt sen, että minun Instagram-tilini ei todennäköisesti ikinä pääse satoihintuhansiin seuraajiin, ja se on ihan ok. Vanhat Youtube-videot piilotin viime vuonna, koska tunsin, että ne kolmen vuoden takaiset hulluttelut eivät ehkä enää edustaneet sitä kuka tänään olen, ja millaisen kuvan haluan itsestäni antaa sisällöllisesti ja visuaalisesti, hän toteaa. Iida ajattelee palaavansa YouTubeen sitten kun se tuntuu taas oikealta. Nykyään ennen kaikkea ajatusmaailmat siitä, millainen näkyvyys on tärkeää, ovat ehkä muuttuneet. Enää häntä ei oikeastaan kiinnosta se, että seuraajia olisi aivan hirveä määrä, jos itse sisältö ei tunnu omalta. Mielummin hän tuottaa ihan omaa juttua ja jakaa sitä sellaisille ihmisille, jotka oikeasti saavat siitä jotain irti. Ei siis niinkään se kuinka ”iso” on, vaan se, että pysyy uskollisena omille arvoille ja persoonalle. Tiivistettynä voisi sanoa siis, että hän osaa nykyään suhtautua hommaan rauhallisemmin ja myös itseään paremmin kunnioittaen.

Asiakashankintaa

Etenkin alussa Iida otti itse aktiivisesti yhteyttä sellaisiin yrityksiin, jotka hän koki istuvan hyvin omaan brändiin kertoen itsestään ja tarjoten markkinointipaikkaa kanavissaan. Tilillä on selvästi näkyvissä myös työsähköposti, jonka kautta asiakkaat voivat ottaa häneen yhteyttä – ja nykyisin suurin osa yhteydenotoista tuleekin sitä kautta tai Instagramin yksityisviesteistä. Yhteydenottoja tulee suoraan yrityksiltä, mutta usein myös sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointiin erikoistuneilta suunnittelutoimistoilta. He siis tarjoavat mainontaa yrityksille, etsien sopivat tekijät eli sisällöntuottajat. Koen, että hyvien yhteyksien ja vuorovaikutusten luominen erityisesti tämänkaltaisten markkinointitoimistojen kanssa on tärkeää – on hyvä jäädä positiivisesti mieleen, hän kertoo. Tämän lisäksi hän on rekisteröityneenä parille ”platformille” – nettisivulle, jotka yhdistävät yritykset ja vaikuttajat. Näillä sivustoilla yritykset voivat itse tarjota kampanjoita haluamilleen vaikuttajaprofiileille, tai laittaa kampanjan avoimeen hakuun, jolloin sisällöntuottajat voivat itse poimia itselleen mieleisen kuuloiset yhteistyöt ja laittaa niihin hakemuksen vetämään. Näistä hakemuksista asiakas sitten valitsee toteutukseen vaikuttajat, jotka parhaiten näkevät sopivan kyseiseen kampanjaan. Lisäksi asiakkaiden hankintaan vaikuttaa myös tietysti oikeastaan kaikki oma somekäyttäytyminen. Millaiset postaukset puhuttelevat minkäkin alan asiakkaita?

Oma prosessi

Ensiksi asiakkaan kanssa sovitaan ja neuvotellaan sopiva kokonaisuus, aikataulut ja hinta. Tämän jälkeen asiakas saattaa lähettää briefin, joka voi sisältää ohjeita ja toiveita sisällön toteutusta varten. Tässä kohtaa mulla on yleensä aika selkeä visio miten haluan toteutuksen tehdä – lokaatio, värimaailma, tausta, asu, fiilis ja niin edelleen, Iida kertoo. Seuraavaksi hän lähtee hakemaan markkinoitavaa tuotetta esim. postista tai liikkeestä, ja saattaa samalla hakea jotain tarvittavaa rekvisiittaa, kuten kukkia tai muuta jos tilanne niin vaatii. Sitten hän ottaa kuvat, käsittelee ne, miettii kuvatekstit kuntoon ja lähettää postauksen hyväksyttäväksi asiakkaalle. Tämä tehdään yleensä useampi päivä ennen sovittua postauspäivää, jotta tarvittaessa voidaan tehdä vielä asiakkaan toivomat mahdolliset muutokset tai korjaukset. Kun asiakas on näkemäänsä tyytyväinen, voi hän postata kokonaisuuden Instagramiin. Postaus tehdään kokonaisuudesta riippuen kerralla samana päivänä, tai niin, että kokonaisuus on jaettu esim. kahdelle eri postauspäivälle. Postaukseen merkataan Suomen lainsäädännön mukaisesti ”Mainos @kyseinen yritys” tai ”Kaupallisessa yhteistyössä @kyseisen yrityksen kanssa”. Lopuksi Iida laskuttaa tehdyn työn.

Inspiraatiota ympäristöstä

Ihmisistä, musiikista, taiteesta, matkustelusta, kulttuureista, ruoasta… Mulle inspiraatio saattaa pilkahtaa oudoistakin paikoista, hän naurahtaa. Iida pyrkii myös esimerkiksi ulkona liikkuessaan olemaan tuijottamatta kokoajan puhelinta. Sitä huomaakin yhtäkkiä kadunkulmassa saksofonistin, ohikulkijan törkeän hienot kengät tai iloisesti juoksevat lapset, hän jatkaa. Eniten kuitenkin inspiroi ehdottomasti ihmiset ja heidän kertomat tarinat ja kokemukset.

“ Mulle inspiraatio saattaa pilkahtaa oudoistakin paikoista. ”

Tietoista imagonluontia

Usein kuulee sanottavan, että ihan kaikkea ei kannata someen postata. Henkilökohtaisesti en ole tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä, mutta perää siinä kuitenkin on, Iida pohtii. Hän selittää, että vaikuttaja tai muuten somessa esillä oleva henkilö voi postata tilillensä juuri niin keskustelua herättävää, tai jopa ”arkaluontoista” sisältöä kuin haluaa, tietysti mitään ihmisryhmää tai kenenkään oikeuksia loukkaamatta. On kuitenkin hyvä muistaa, että oma henkilöbrändi on ikään kuin tuote jota myyt, eli kannattaa myös miettiä minkälainen sisältö vetää puoleensa tai työntää luotaan yleisöä tai potentiaalisia asiakkaita. Auttamatta hänellä pyörii välillä mielessä myös se, että miten sitä sitten ollaan ”uskottavia” vaikuttajia. Miten vaikuttajat puhuvat ja millaisia vaikuttajia yritykset haluavat käyttää. Tämä ajatus myös tiedostamatta ehkä jokseenkin muokkaa omaa ulosantia. Hän jatkaa, että on myös varmasti olemassa vaikuttajia, joiden somepersoona on hyvinkin kaukana siitä, millaisia he tosielämässä ovat. Tässä tulee pitkälti kysymykseen se, minkälaiselle yleisölle he ovat päättäneet sisältöään tuottaa. Ja vaikka nykyään kovasti toitotetaan aitouden ja samaistuttavuuden puolesta, on täysin ok ja joskus jopa ”bisnekselle kannattavaa” pitää somessa luotu imago jokseenkin irrallisena siitä arkiminästä. Itse olen juuri vähän rosoisemman somekuvan puolestapuhuja, hän kuittaa. Aina ei tarvitse näyttää hyvältä, hän kiroilee jos siltä tuntuu, itkee jos itkettää, eikä kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Tämä on Iidalle tietoinen valinta, sillä hän haluaa näyttää millainen oikeasti on ihmisenä. On kuitenkin selvää, että esim. silotellut kauneudenhoitobrändit harvemmin ottavat minuun yhteyttä, hän kertoo. Minun somesta välittämä imago ei välttämättä ole juuri se kultakutrinen kiiltokuvamainen naapurintyttö, mutta ei tarvitsekaan olla. Jos kuitenkin haluaa brändätä itsensä juuri tämänkaltaisen asiakkaiden saataville, on ehkä mietittävä kannattaako IG-stoorissa esim. hörpätä kaljaa yöpaita päällä, näin niin kuin mustavalkoisesti ilmaistuna, Iida tiivistää.

Hyvä somemarkkinointi

Iida kertoo hyvän markkinoinnin olevan rehellistä ja läpinäkyvää, sekä keskustelevaa ja inspiroivaa. Hyvä somemarkkinointi kohdentaa sisällön yleisöllensä siten, että seuraaja saa sisällöstä oikeasti jotain irti. Se tuo katsojalle jotain uutta ja mielenkiintoista, jota oikeasti haluaa jäädä katsomaan, eikä anna sellaista kuvaa, että ”aa tämä on taas tällainen mainos vaan, skipataan”. Hyvä somemarkkinointi myös uppoaa luontevasti sisällöntuottajan muuhun sisältöön. Ja mielestäni hyvä sisällöntuottaja ei myöskään lähde markkinoimaan sellaista tuotetta tai palvelua, joka ei luontevasti sopisi hänen brändiin ja imagoon, hän sanoo.

Tulevaisuuden näkymät

En ole oikein koskaan ollut mikään suunnittelijatyyppi. Tai sanotaanko, että hetken mukaansa temmatessa suunnitelmat menevät usein uusiksi, hän selittää. Somehommien suhteen hän ei halua asettaa itselleen mitään paineita, vaan mennä virran mukana ja katsoa mihin se vie. Ikuisena unelma-ammattina hänellä häämöttää ääninäyttelijän tai radiojuontajan hommat. Toivon mukaan opinnot vievät lähemmäksi niitä ja elämä pääsisi taas kerran yllättämään.

Hyvät ja huonot puolet

Iidan mukaan työn hyviä puolia ovat, että saa tehdä töitä siten ja silloin kun itselle sopii, lomaa voi pitää milloin haluaa. Alkuun pääsee pienillä materiaalikustannuksilla, esimerkiksi jo puhelimen kameralla pääsee pitkälle. Se on kivaa! Pääsee toteuttamaan ja kehittämään omaa luovuutta ja visuaalista silmää, ulosantia ja sosiaalisia taitoja. Hyvä palkka ja oppii yrittäjyydestä, laskutuksesta ja veroasioista. Tutustuu uusiin ihmisiin, voi päästä erilaisiin tapahtumiin ja kokeilemaan uusia juttuja Voi avata ovia myös muualle mm. viihdealalla. Huonoja puolia taas ovat, että tulot voivat olla epäsäännöllisiä – joskus töitä on tosi paljon, joskus ei ollenkaan. Tähän vaikuttaa vuodenaika ja sesonki, oma aktiivisuus, yritysten budjetit, korona… Piirit ovat loppujen lopuksi melko pienet ja varsinkin alussa voi tuntua vaikealta päästä verkostoitumaan. Tunnistettavuus. Elämässä tulee väistämättä tilanteita, kun haluaisi olla aivan näkymätön eikä miettiä, että mitä jos joku nyt tunnistaakin. Tietty paine pysyä ns. relevanttina ja kiinnostavana, jotta töitä on. “Writer’s block”, tulee hetkiä, jolloin on vaikeaa keksiä uutta ja olla luova, hän kertoo.

Vinkkejä vasta-alkajalle

Iidan mukaan tärkeää on alkaa rohkeasti vaan toteuttamaan omaa juttua ja verkostoitumaan! Luotto omaan tekemiseen ja oma aktiivisuus ovat äärimmäisen tärkeitä. En halua kuulostaa nyt lannistavalta, mutta on hyvä pitää myös mielessä, että sosiaalinen media on kaiken kaikkiaan melko epävakaata, nopeatempoista muuttumaan ja arvaamatonta, eli ei ehkä heti kannata lopettaa päivätöitä, mutta jos jaksaa kovasti painaa ja tuoda ääntänsä kuuluviin, kantaa kyllä varmasti hedelmää, hän summaa. Iida kertoo, että tärkeää on myös tutustua hakukoneoptimointiin. Miten Googlen, YouTuben tai Instagramin algoritmi toimii. Tähän ei aina voi suoraan itse vaikuttaa, mutta on hyvä tietää mitä voit tehdä parantaaksesi sijoittumistasi näkyville eri alustoilla! Mitä? Miten? Milloin? Millaista brändiä haluaa alkaa rakentamaan? Minkälaista sisältöä tuotan, mille yleisölle? Mitkä ovat tavoitteet? Miten pääsee lähemmäksi niitä? Sitten pari sanaa rahasta, hän aloittaa. Valitettavan paljon alalla tulee vastaan diilejä, joissa työtä tehdään tuotteita tai palvelua vastaan. Tässä ei siis ole mitään väärää, jos tuote tai palvelu on itselle mieluinen ja tarpeellinen, sekä tehdyn työn arvoinen. Toki myös alkuun tätä kautta voi hyvin saada ns. jalkaa oven väliin eri asiakkaiden kanssa. Kuitenkin varsinkin kun seuraajia ja näkyvyyttä alkaa kertymään, pitää oikeanlaista palkkiota osata pyytää, ja omaa työaikaa ja tekemistä näin arvostaa.

Aika on myös rahaa ja omaa ei kannata antaa pois ilmaiseksi! Tiivistettynä siis – Ole uskollinen omalle tyylille ja sille mikä juuri sinut saa erottumaan joukosta. Muista omat arvot ja aatteet, seiso omien juttujesi takana. Aseta tavoitteita ja tee suunnitelma. Inspiroidu, keskustele, verkostoidu, vuorovaikuta. Tutustu kameran käyttöön ja etsi vinkkejä kuvien ottoon ja kuvattavana olemiseen. Ota kuvankäsittelyohjelmat haltuun. Opiskele kaupallisen yhteistöiden merkitsemisestä, laskutuksesta, veroista ja erilaisista yritysmuodoista. Seuraa muita vaikuttajia – ota mallia ja ime vinkit talteen, ne ei maksa mitään. Pidä hauskaa!

https://www.instagram.com/iidaklaudia/

Haastattelu: Noora Heikkinen

Kuvat: Noora Heikkinen

Video: Noora Heikkinen