Ilmakitaran soiton MM-kisat järjestettiin 25.-29.8.2026 Delta Life -spektaakkelin yhteydessä. Kisat alkoivat torstaina Mustien hevosten karsinnalla, josta neljä kisaajaa eteni perjantaina järjestettyyn 1. finaaliin. Viikonloppu huipentui lauantaina järjestettyyn 2. finaaliin, jossa julkistettiin kisan voittaja. Ilmakitaransoittoa pisteytettiin esimerkiksi lavakarisman ja ”Airnessin” eli wow-effektin mukaan. Kilpailu on järjestetty Oulussa jo vuodesta 1996 lähtien, eli se juhli tänä vuonna myös 30. vuoden rajapyykkiä! Kilpailua paikanpäälle saapui seuraamaan joka päivä tuhansia ihmisiä eri puolilta maailmaa, yhdessä he juhlistivat kilpailun sanomaa; ”Make air, not war”.
Torstain Mustien hevosten karsinnan avasi The Mastairclassin ”Air Guitar United” show. Showssa esiintyi useita ilmakitaristeja, jotka olivat pudonneet kilpailusta aiemmilla kierroksilla.
Mustien hevosten kierroksella kilpaili 15 ilmakitaristia eri maista. Kuvassa Japanin Minami “Yometen KD” Kado.
Mustien hevosten karsinnasta 1. finaaliin pääsi neljä kilpailijaa: Dave “Iron Age” Chen Taiwanista, Toshio “Shariten KD” Kado Japanista, Frédéric ”French Kiss” Reau Ranskasta sekä Apolline “Lady Attila” Andreys Ranskasta.
Kilpailua juonsivat Asta Salomaa ja ilmakitara legenda Justin “Nordic Thunder” Howard. Juontajat avasivat molemmat finaali-päivät yhteisellä esityksellään.
Perjantaina 1. finaalissa kisasivat eri maiden mestarit, sekä Mustien hevosten voittajat. Kuvassa Japanin Nanami ”Seven Seas” Nagura, kolminkertainen ilmakitaransoiton maailmanmestari.
Ensimmäisestä finaalista tiensä lauantain finaaliin selvitti kahdeksan parasta ilmakitaristia.
Ennen lauantain finaalia Delta Lifen taiteellinen johtaja Jukka Takatalo ja Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava pitivät yhdessä puheen maailmanrauhasta.
Lauantain finaalissa kilpailijat kuulivat järjestäjien valitseman kappaleen ensimmäistä kertaa ennen kierroksen alkua, jonka jälkeen he esiintyivät kappaleen tahdittamana. Kuvassa Ranskan Kirill ”Guitarantula” Blumenkrants.
Finaalin ja maailmanmestarin tittelin voittaja julkistettiin Delta Life shown jälkeen. Tänä vuonna voiton vei oululainen Aapo ”The Angus” Rautio, toista vuotta putkeen. Voittaja palkittiin Matti ja Saara Nevalaisen uniikilla, käsintehdyllä Flying Finn -kitaralla.
Palkinnonjaon jälkeen lavalle kerääntyi myös finaalin ulkopuolelle jääneet ilmakitaristit juhlimaan voittajaa.
Oulun juhlaviikot päättyivät 27.-29.8.2026 järjestettyyn monitaiteelliseen pääsymaksuttomaan ulkoilmatapahtumaan Pokkisenväylän ympäristössä. Delta Life -juhlaviikonloppu oli yksi Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoden kohokohdista. Tapahtuma-areenana toimi ainutlaatuinen veden päälle rakennettu suistolava, jolla esiintyi useita taiteilijoita muusikoista sirkustaiteilijoihin. Delta Life spektaakkelia kerääntyi viikonlopun aikana paikanpäälle katsomaan kymmeniätuhansia ihmisiä.
Delta Life spektaakkeliin kuului 15 minuutin pituinen Pre-Show, jossa veden päälle rakennetusta lavasta heijastettiin valoja pokkisenpuiston suuntaan.
Lauantaina yleisöä kerääntyi pokkisenpuistoon n. 5000 ja showta seurasi myös live striimin kautta kymmeniä tuhansia katsojia.
Lavalla esiintyi vanhanaikaisiin vaatteisiin pukeentuneita tanssijoita onkimassa, samanaikaisesti lavan näytöille heijastettiin arkistokuvaa padotusta Merikoskesta.
Esityksen aikana vedessä nähtiin myös kaksi tervattua jokivenettä, jotka symboloivat vanhaa joella kulkemisen kulttuuria.
Mieskuoro Huutajat esittivät johtajansa Petri Sirviön säveltämän Oulujoki-tekstin.
Mieskuoro Huutajien esitykseen yhtyi myös kitaristi Marzi Nyman, jonka johdossa myös lavan korkeimmalle kerrokselle kiivenneet ilmakitaristit alkoivat soittamaan ilmakitaraa.
Yksi esityksen käännekohtia oli vihreisiin pukeutuneen Ajattaren saapuminen lavalle. Vihreä puku hohti liilojen valojen alla ja loi kontrastia laventeliin pukeutuneisiin tanssijoihin.
Ajattaren esitykseen kuului myös Lumo Companyn sirkustaiteilijoiden ilma-akrobatia. Sirkustaiteilijat riippuivat lavan korkeuksissa, tehden näyttäviä temppuja.
Ajattaren lähdön jälkeen lavalle säntäsi useita kultaisiin pukeutuneita tanssijoita ja lavalle syntyi karnevaali henkinen tunnelma.
Delta Life spektaakkeli päättyi ilmakitaristien yhteiseen esiintymiseen, jonka päätteeksi esiintyjät ottivat yhteisen kumarruksen.
Kuvat ja artikkeli: Iina-Maija Pellikka, @iinadoesmedia, KTmeau24
Viikonloppuna (8.-9.8.) Pohjankartanon koulun läheisyydessä liikkui sadoittain erinäisiä hahmoja ja olentoja. Syynä ei ollut minkään vaihtoehtoisen ulottuvuuden portaalin syntyminen, vaan vuoden 2026 Matsucon. Matsucon on etenkin japanilaiseen popkulttuuriin keskittyvä pääsymaksullinen ja ikärajaton viikonlopun mittainen tapahtuma, joka oli tänäkin vuonna, useampaa vuotta putkeen, loppuunmyyty. Vaikkakin Matsuconin pääpaino on mangalla, animella ja cosplaylla, tapahtumassa näkyi myös vahvasti erilaiset pelit ja musiikki. Viikonlopun aikana Matsuconissa nähtiinkin laajasti erilaista ohjelmaa; japanilaisten kunniavieraiden konserteista, klassiseen Mölkkyyn.
Lauantai aamuna ovien eteen rakentui pitkä jono conikäviöistä, jotka odottelivat sisäänpääsyä.
Matsuconin avajaisissa kerrottiin viikonlopun ohjelmasta ja haastateltiin kunniavieraita sekä pääjärjestäjää Tommi Mömmöä.
Nako Ichinose, Tokiossa vaikuttava pianisti, laulaja-laulunkirjoittaja ja säveltäjä oli yksi Matsuconin kunniavieraista. Ichinose esiintyi lauantaina omassa maagisessa konsertissaan.
Lauantaina nautittiin myös kunniavieraan Heikalan luennosta, jossa hän kertoi urastaan ja taiteestaan. Heikala on alkujaan oululainen taiteilija, joka hyödyntää taiteessaan musteita ja vesivärejä. Hän työskentelee ja asuu nykyisin Japanissa.
Ensimmäisen Matsucon päivän päätti Cosplay -kilpailut, joissa julkistettiin esimerkiksi Tournament of Champions karsintojen voittaja, joka tulee edustamaan Suomea maailmanlaajuisessa finaalissa.
Matsuconissa oli myös useita myyntipöytiä ja taiteilijoita myymässä monenlaisia animeen ja peleihin liittyviä tuotteita.
Sunnuntai päivän juhlasalissa laittoi käyntiin oululainen Ghost -coverbändi; ”Rodents”
Matsuconin kunniavieraisiin kuului myös Effymia cosplay, joka matkusti Ouluun Virosta toimimaan Tournament of Champions karsintojen tuomarina ja pitämään sunnuntaina omaa luentoaan poninhäntä peruukkien rakentamisesta.
Matsuconin sunnuntaina tanssittiin myös K-POP Random Play Dance, jossa soitettiin randomisti eri K-POP biisejä ja biisien koreografian tietäneet juoksivat lavalle esittämään kyseistä koreografiaa.
Ylipäätään Matsucon 2026 oli hyvin onnistunut tapahtuma, josta löytyi tekemistä kaikille vierailijoille vauvasta vaariin.
Artikkeli ja valokuvat: Iina-Maija Pellikka, @iinadoesmedia, KTmeau24
Pääsin haastattelemaan oululaista Alexa Vesteristä, artisti nimeltään "The Sepulchral Tone", hänen musiikistaan, vaikutteista ja luovasta prosessista. Projekti on täysin Alexan oma soolo projekti ja viimeisen kahden vuoden aikana hän on julkaissut liki kahden albumin verran musiikkia.
Esittele itsesi
”Mun nimi on Alexa ja mun artisti nimi on The Sepulchral Tone”
Milloin sä aloit tekemään tätä sun musiikkia?
”Aloin tekemään musiikkia kunnolla vasta vuonna 2024, aloitin siis silloin vasta julkaisemaan omia biisejä julkiseksi.”
Kuinka tärkeä asia musiikki on sinulle?
”yksi elämäni tärkeimmistä asioista, jos pitäisi alkaa pistää asioita tärkeys järjestykseen, niin musiikki on mulle varmaan elämäni tärkein asia ja on ollut jo niin kauan kun muistan.”
Musiikinteko käy rennoissakin olosuhteissa, kuten olohuoneen sohvalla.
Onko sinulla varhaisia muistoja musiikista, esim nuoruudesta?
”Lapsuudesta en paljoa muista, mutta varhaisimpia muistelmia on kun isäpuoleni kanssa tehtiin yhdessä musiikkia kun olin jotaki kymmenen, ykstoista vuotias. Ja äiti ja isä on hyvin paljon vaikuttanut siihen miten musiikki on ollut osa mun elämää pienestä pitäen. ”
Miten sä kuvailisit sun omaa soundia?
”Mitä vaan. Se on kaikkea, mulla ei oikeastaan oo mitään tiettyä soundia. Mä meen hyvin paljon semmosen hetkellisen inspiraation ja fiiliksen pohjalta, että jos fiilis on tehdä jotain gothic rokkia tai muuta tällaista, niin sitten mä teen sitä. Mulla ei ole mitään ”strict” genreä jossa mä pysyn.”
Mistä aiheista nää sun biisit kertoo?
”Fiktiivisistä aiheista, asioista jota en ole kokenut, mä siis tykkään kertoa ja keksiä tarinoita ja sitten myös omista elämän kokemuksistani, maailman tilanteista ja poliittisista asioista. Olen hyvin poliittinen musiikissani, tai yritän ainakin olla, en pidä siitä että ei ole omaa näkemystä asioista.”
Miten sä teet tätä sun musiikkia ja mitä työkaluja sä käytät?
”No mulla on tällä hetkellä aika alkeelliset työkalut musiikin tekoon. Käytän siis sellaista Applen tablettia, missä on tämmöinen musiikin teko ohjelma kuin ”Garage band”, mutta jos löytyy yhtään mielikuvitusta niin kyllä silläkin saa aikaiseksi aika hyvin tehtyä vaikka minkä näköistä ja kuuloista asiaa. Puhelin, kuulokkeet ja tabletti, että sillä on pötkitty tähänkin asti. ”
Simppelit työkalut ovat toimineet Alexalle hyvin.
Minkälainen on sun luova prosessi biisin teossa?
”Extempore, vaihtelee, se on vähän silleen kun miettii esimerkiksi että sulla on hyvin kiire lähteä talosta ulos, mutta sitten sää oot silleen että missä mun avaimet on? missä mun lompakko on? Sä säntäilet sinne suin tänne, niin se on vähän sama ton musiikin teon kanssa. Ideoita tulee, mä alan tehdä yhtä osaa biisistä ja sitten toista ja sitten mennään lyriikoihin ja vokaaleihin ja sitten harmoniaan. Että se vaihtelee tosi paljon.”
Mikä on sun tavoite tän projektin kanssa? Havitteletko jotakin isompaa?
”Tottakai, niinku kaikki, tai ei kaikki, mutta minä ainakin. Mä tykkään unelmoida isosti, että mun musiiki tavoittaa ”like minded people”, haluan jakaa tätä mun musiikkia ja haluan että todella moni kuulee sitä ja haluan että mulla on mahdollisuus kertoa mun sanomaa monelle ihmiselle. Toki olen persoonana vähän ujo, mutta kylläpä sitten kun homma alkaa rullaamaan niin asiat paranee siitä. ”
Mikä on sun mielipide nykymusiikista?
”Nykymusiikki on hieno asia, koska se tarkoittaa että musiikkia ei ole unohdettu ja sitä tehdään vielä. Tuo on aika laaja kysymys että mikä genre vai?”
Tämmönen populaarimusiikki
”En voi sanoa ettenkö kuuntelisi sitä, mulla on aika laaja skaala eri genrejen musiikkia itselläkin spotifyssa. Tulee kuunneltua nykyräppiä ja poppia, toki siihen mahtuu itä vähän omasta mielestä skeidampaa settiä. Tärkeintä on kumminkin se että ihmiset yhä tekevät musiikkia.”
Nyt tämmönen ”Hot topic” kysymys, mitä mieltä olet tekoälystä musiikissa?
”Aivan paskaa ja se ei kuulu siihen, tekoäly musiikki ei ole asia, AI artisti ei ole asia, AI biisi ei ole asia. Sinä et ole artisti jos sinä käytät tekoälyä sanotaanko yli 5% luovassa prosessissasi. Minun mielestä tekoälyn ei pitäisi olla osa luovaa prosessia millään tavalla, tekoäly ei kuulu musiikkiin eikä mihinkään ihmisen kädellä luomaan taiteeseen.”’
Mistä sut ja sun musiikin löytää? Viimeisiä sanomia?
”Minuthan löytää Souncloudista nimellä ”The Sepulchral Tone” ja instagrammista samalla nimimerkillä, youtubestakin löytää, mutta siellä on vähän vähemmän julkaisuja.
Viimeinen sanoma? Pitääkö tähän nyt keksiä jotain cornya?
Minun mielestäni jokaisella ihmisellä pitää olla tapa ilmaista itseään, ja jos sellainen löytyy niin älkää epäröikö käyttää sitä. Taide pitää meidät elossa ja se on merkki siitä että me oltiin olemassa.”
Alexa tuntee että musiikilla on ollut suuri vaikutus hänen omaan mielenterveyteensä ja yleiseen hyvään oloon. Siitä hän kertoo enemmän videolla.
Kempele-Seura ry on Kempeleessä toimiva kotiseutuyhdistys. Kempele-Seuralla on monenlaisia projekteja ja he tekevät yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Kempele-Seura on mukana muunmuuassa Kempeleen kotiseutumuseon ja kunnan tapahtumissa, kuten vanhanajan viikolla sekä Hyvä Kasvaa Kempeleessä -tapahtumassa.
Kempele tutuksi
Kempele-Seura järjestää ja osallistuu monenlaisiin tapahtumiin ja edistää kotiseutuperinnön säilymistä. Erilaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi porinapiirit, joissa keskustellaan tietyn aiheen äärellä ja jonka kautta saadaan vanhat tarinat taltioitua tuleville sukupolville.
Tällä hetkellä seuran suurimpana projektina on koulumuseo Kempeleeseen. Koulumuseo rakentuu Kirkonkylän koulun C-taloon, vanhaan vuonna 1890 rakennettuun luokkahuoneeseen, joka on toiminut Kirkonkylän koululla käsityöluokkana.
Kirkonkylän koulun C-talo
Kempele-kangaskassi
Seura suunnittelee ja tuottaa kotiseututuotteita, erilaisia julkaisuja ja blogikirjoituksia, joissa kerrotaan paikallishistoriasta ja -kulttuurista. Kotiseututuotteita myydään tapahtumissa, Kempele-Seuran nettisivuilla sekä kesäisin Kempeleen kotiseutumuseolla. Blogikirjoituksia pääsee lukemaan Kempele-Seuran nettisivuilta,kempele-seura.fi. Seuraamalla Kempele-Seuraa sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa tai Facebookissa, pysyy ajan tasalla tulevista tapahtumista ja saa tietoa kotiseudusta.
Kempele-Seura järjestää kesäisin myös opastettuja pyöräily- ja kävelykierroksia sekä yhden kiertoajelun. Kempele tutuksi -kesäkierroksilla, tutustutaan eri alueisiin, rakennuksiin, luontokohteisiin ja paikallishistoriaan. Kierroksilla kerrotaan sekä menneistä ajoista että ajankohtaisista asioista.
Kempeleeseen voi tutustua myös seuran toteuttaman kotiseutureitin kautta. Kotiseutureitillä voi matkustaa ajassa taaksepäin, kymmeneen Kempeleen kulttuurihistorialliseen kohteeseen. Kohteissa on QR -koodit, joista pääsee lukemaan Kempeleen historiasta, tekstin lopuksi voi vastata muutamaan tietovisakysymykseen aiheesta. Kotiseutureitin kohteissa vierailemalla ja tietovisakysymyksiin vastaamalla voi saada ja tilata itselleen kotiseutudiplomin.
Elisa Tervonen lukee QR-koodia kotiseutureitillä.
Kempele-Seura on myös toteuttanut Kempeleen kotiseutumuseon esittelyvideosarjan, jonka voi katsoa seuran Youtube-kanavalta. Videoiden myötä kotiseutumuseoon pääsee tutustumaan myös virtuaalisesti. Seuran Youtube-kanavalta löytyy myös erityisesti lapsille suunnattu Entisaika eläväksi -opetusvideosarja, jonka kautta voi tutustua vanhan ajan elämään ja perinteisiin.
Tästä seuran YouTubeen: https://www.youtube.com/@kempeleseurary
Seuran verkkosivuilla on paljon tietoa Kempeleestä, sen kulttuurista, historiasta sekä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Yleisemmin Kempele-Seura lisää kotiseututietoutta myös järjestämällä kulttuuritilaisuuksia, näyttelyjä, retkiä ja muuta toimintaa sekä tekemällä yhteistyötä museon, kunnan, seurakunnan, koulujen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Suurin osa tapahtumista on ilmaisia ja kaikille avoimia.
Miten pääsen toimintaan mukaan?
Kempele-Seuran toimintaan pääsee mukaan osallistumalla matalalla kynnyksellä seuran tapahtumiin ja liittymällä jäseneksi. Jäsentietolomakkeen voi täyttää Kempele-Seuran nettisivuilla. Jäsenenä voi osallistua tapahtumiin, kotiseuturetkiin ja luentoihin sekä halutessa myös talkoisiin, tapahtumien järjestämiseen tai kotiseutujulkaisujen kirjoittamiseen. Jäseneksi liittymällä tukee tärkeää kotiseututyötä ja on mukana säilyttämässä arvokkaita perinteitä ja tarinoita. Seuraamalla Kempele-Seuraa sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa tai Facebookissa, pysyy ajan tasalla tulevista tapahtumista ja saa tietoa kotiseudusta.
Haastattelussa Kempele-Seuran puheenjohtaja Elisa Tervonen
Artikkeli antaa kuvauksen siitä mitä Oulun rullalautailijat Ry on saanut aikaan ja kuinka paljon oululaiset skeittaajat ovat onnistuneet tuomaan kulttuurinkukoistamista Ouluun
Alkuajat
Oulun rullalautailijat ry on vuoden 2000 alkutaipaleella perustettu yhdistys jonka ideana on edistää Oulun skeittikulttuuria. Orry on voittoa tavoittelematon yhdistys mitä yllä pitää oululaiset skeittaajat. Orry on ottanut alun perin tulta allensa koska Oulussa vielä 2000 luvun alussa on ollut melko puutteelliset skeittiympäristöt. Silloin Oulussa ei ole vielä ollut skeittihallia talveksi ja skeittaus on ollut melko kesäpainotteista. Oulun rullalautailijat sitten rakensi hiukkavaaraan Oulun ensimmäisen skeittihallin ja skeittikulttuuri alkoi kukoistamaan niin kesällä että talvella.
Kulttuuri kukoistaa
Oulun rullalautailijat ry on siis ollut todella isossa roolissa Oulun skeittikulttuurin ylläpitämisessä. Hiukkavaaran halli on jäänyt varmasti monella skeittaajalla hyviin muistoihin ja hallin henki elää vielä mielessä. Omatkin muistoni hiukkavaarasta ovat erittäin lämpimät. Näkisin kuitenkin että Oulun rullalautailijat ry on onnistunut edistämään enemmänkin kuin vain skeittausta. Skeittihalleissa on alku ajoista asti näkynyt vahvana oululainen graffiti ja taidekulttuuri, mutta myös dj ja musiikki kulttuuri on ollut vahvana tapahtumissa. Olin itsekin mukana auttamassa lammassaaren minirampin kunnostuksessa missä rakensimme laillisen graffiti seinän minirampin taakse. Juurikin tälläiset asiat yhdistävät porukkaa ja mahdollistaa kulttuurin kukkimisen Oulussa.
Uusi skeittihalli ja tapahtumat
Uusi skeittihalli Limingantullin kupeessa on jatkanut hiukkavaaran perintöä. Hallin seinää koristaa Oululainen graffiti ja siellä on järjestetty erilaisia tapahtumia kuten skeittileffan ensi-iltoja, skeittikirppiksiä ja kisoja mutta myös musiikkiin liittyvää iltaa. Nyt tulevana kesänä Oulun rullalautailijat Ry on järjestämässä ”skeittaako nää” festivaalia” johon on tulossa etelästä asti osallistujia. Päivällä on skeitti kisoja sekä musiikkia ja illasta on k18 jatkoklubit missä on niin live että dj keikkoja. Festareilla esiintyy mm: njihe, Veeti Nevasaari, Patio & Dilon Rapan, Putkipommi, Vulgar Mass, Likane Leppäne, Zombie Clit, Pyöveli sekä Malsson & Liian. Elikkä siis paikallisia mutta myös ulkopaikkakunnilta tulevia skeittaajia ja artisteja.
Jopo on ollut isossa osassa rakennus tehtävissä orryn toimissa
Oulun ensimmäinen skeittihalli hiukkavaara
Mikko skeittaa juuri korjattua miniramppia. Mikko oli suunnitellut minirampin kunnostuksen ja Orry rahoitti materiaalit siihen
On toivottavaa että tälläinen meininki jatkuu oulussa pitkään
-nimeltä mainitsematon henkilö-
Oma näkemykseni toiminnasta
On ollut siisti huomata kuinka paljon Oulun rullalautailijat ry on saanut aikaan hienoja asioita. Skeittaajien DIY mentaliteetti ja panostus Oulun katukuvaan ja mukavuuteen on tuonut muillekin kuin skeittaajille iloa. Tapahtumissa näkee paikallisia mutta myös ulkopaikkakuntalaisia artisteja ja skeittaukseen tarkoitetut paikat ovat mahdollistaneet graffitin tekijöiden luomista luvan kanssa. Skeittikoulut, tapahtumat sekä skeittikirppikset ovat myös tuoneet yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista vanhempien sekä nuorempien tekijöiden keskuudessa. Mikä siis sen kulttuuri rikkaampaa tekemistä kuin tämä. Toivoisin että kaupunki näkisi myös asian edistävänä ja tekisi edistyksen eteen enemmän.
Nostokurkiprokkis on kolmen biisin ja neljänkymmenenviiden minuutin mittainen levy, joka sai alkunsa tailun valinnaisella kurssilla. Eksperimentaalista musiikkia tekevät Myssymaisteri ja Pönde lähtivät aluksi tekemään jotain oikeasti hyvää, mikä aika pian menikin siihen, että tehdään paskaa levyä, mutta tosissaan. Mistä ylipäätään syntyi idea levyn tekemiseen?
”Joku semmonen masokistinen mielenkiinto tän musiikin tekoa kohtaan”, Pönde kertoo. ”Joku semmonen sairaus tässä on takana. Päässä viiraa.” Myssymaisteri on samaa mieltä.
”Joku muoto tälle itsetuholle piti saada niin tehään nyt sit levy.”
”Ei oo hirveen monta originaalia ideaa”
Kun puheeksi otetaan inspiraation ja ideoiden lähteet, alkaa kaksikkoa huvittaa.
”Hatustahan ne vedettiin”, Myssymaisteri naurahtaa.
”Hatusta tai pöllitty”, Pönde komppaa. Hän lisää, että he yrittävät suunnitella, mutta sen sijaan, että alkuperäistä suunnitelmaa noudatettaisiin, he päätyvät tekemään jotain ihan muuta. Viisikin tuntia saattaa mennä hukkaan ja sitten tarpeeksi väsyneenä, nälkäisenä ja suutuspäissään homma hoidetaan purkkiin tunnissa.
”Mitä enemmän harmittaa, sitä parempi soundi on saatu sitten rekkiin”, Myssymaisteri toteaa.
”Pitää olla vaikeasti kuunneltavana”
Vaikka kaksikko kokeekin eksperimentaalisen musiikin omimmakseen, ovat he työstäneet myös valtavirtaisempaakin materiaalia. Reggaeta löytyy myös Nostokurkiprokkiksessa, ja he ovat tehneet yhdessä suomirokkia toisen prokkiksen parissa. Tälle projektille he eivät osaa antaa julkaisuajankohtaa.
Tulevaisuudessa he haluavat painaa ainakin jonkun levyn vinyylille, oli kyseessä sitten Nostokurkiprokkis tai jokin muu projekti. Myös kasetti ja 8-raita kelpaisivat, CD-levy taas tyrmätään liian geneerisenä.
”Ei täs oo mitään terveellistä…. Niinku levyllä on itse asiassa nauhalle monta kertaa sanottu, niin ei se musiikin tekeminen oo terveelle.” – Myssymaisteri
Vaikka Myssymaisterin mukaan ”aika pitkälti omalla diktatuurilla ollaan päätetty mitä siinä [levyllä] tapahtuu”, ihan kahdestaan hän ja Pönde eivät ole levyä tehneet. Kolmeen biisiin on mahtunut jopa 20 vierailevaa ääntä.
Ympäristöstäkin on käytetty hyödyksi kaikkea mahdollista aina pöydästä ja penkistä mikroaaltouuniin. Samplauksen kohteeksi ovat päätyneet myös jääkaapin ovi, vesiputki ja säröille hakattu bongo. Töitä on tehty kymmenessä eri lokaatiossa eikä koskaan kahtena päivänä peräkkäin samassa paikassa. Ongelmaksi muodostuukin tilojen puute.
”Me ollaan yritetty päästä semmoisiin homeisiin pikkukoppeihin, mutta ei päästetä meitä”, Pönde kertoo. ”Niillä on muka jotakin terveysongelmia siellä syyttää, että ei sinne saa oppilaita päästää.”
”Mutta ei me mitään oppilaita olla vaan taiteilijoita”, Myssymaisteri huomauttaa.
Kummacon on Oulussa järjestettävä pääsymaksuton tapahtuma, jossa on paljon erilaista tekemistä kuten cosplayta, myyntipöytiä, pelejä sekä paljon muuta mielenkiintoista.
Haastattelin kahta Kummaconin pääjärjestäjistä Eekoota ja Juliaa, jotka kertoivat heidän ajatuksistaan ennen tapahtumaa. Julian mukaan tapahtumat ovat kuin karnevaaleja, joita ihmiset odottavat innolla ja ovat iloisia siellä. Eekoo kertoi, että hän pitää conista, sillä se tuo ihmisiä yhteen. Monet ovat kertoneet hänelle myös, että he ovat löytäneet ystäviä sieltä.
Conin tunnelma oli karnevaalimainen niin kuin Julia sanoi, sillä moni oli todella hyvällä fiiliksellä sekä sieltä löytyi monipuolista tapahtumaa kuten karaokea, pelejä, cosplaykisa, kummaseminaareja sekä paljon muuta. Jokaiselle varmasti löytyy jotakin mielenkiintoista.
Kummaconissa oli monia erilaisia myyntipöytiä, jotka olivat persoonallisia sekä monipuolisia. Monet siellä myynnissä olleet figuurit olivat eri animeista ja peleistä, sekä pehmolelu fanituotteet näyttivät olevan suosittuja ja haluttuja, joten niitä oli paljon ja eri paikoissa. Taidekuja on paikka missä on monia eri taiteilijoita myymässä omia tuotteitaan esimerkiksi pinssejä tai tarroja. Taidekujalla oli paljon eri taidetta sekä tyylejä kuten piirustuksia, kynttilöitä, pinssejä ja käsintehtyjä pehmoleluja. Kummaconissa taidekujalla kaikki tuotteet ovat itsetehtyjä, sillä tekoälyn käyttö on kiellettyä. Tämä tekee taiteesta ainutlaatuista, sekä tuo luovuutta enemmän esille, mikä lisäsi kiinnostusta monille tapahtumassa käyneille.
Tänä vuonna tapahtumassa oli vieraana Johanna Sinisalo. Eekoo kertoi odottavansa innolla tavata hänet uudestaan ja kertoi Julian kanssa tämän vieraan olevan jo itsessään syy tulla coniin.
Kummaconin teema vaihtuu vuosittain ja tänä vuonna se oli dark academia. Kysyin Eekoolta ja Julialta mistä heille tuli idea tästä teemasta, jolloin he kertoivat, että teema päätettiin tapahtumapaikan mukaan. Tämän yhteydessä he mainitsivat tämän vuotisen aiheen ja paikan sopivan täydellisesti yhteen. Tänä vuonna tapahtumapaikkana toimi Oulun yliopisto, jossa tapahtuma pidettiin ensimmäisen kerran. Eekoo kertoi, että he ovat mukana Campus as a stage -yhteistyöhankeessa, joka pyysi heidät tulemaan Oulun yliopistolle. Julia kertoi heidän olevan kiitollisia tästä mahdollisuudesta.
Eekoo ja Julia toivoivat kaikkien tulevan tapahtumaan omina kummallisina oululaisina itseinään. He kertoivat myös tämän olevan kahdestoista vuosi, kun tämä coni järjestetään.
Ruukin kylän Tervatupa jatkaa yhä kyläläisten tapaamispaikkana.
Olen menossa tutustumaan Ruukin kylän keskeiseen kohtaamispaikkaan Tervatupaan, jolla on pitkä historiansa erilaisten yrityksien toimipisteenä.Astuessani rakennuksen sisälle kohtaan lämpimän vastaanoton, joka luo vahvan kontrastin ulkoilman harmauteen. Yrittäjien ystävällisyys kertoo selkeästi, miksi Tervatupa on edelleen toiminnassa Ruukin kylän sydämessä. Iästään huolimatta Tervatupa toimii edelleen tärkeänä kokoontumis- ja viihtymispaikkana.
Tervatuvan nykyiset yrittäjät Jari ja Maarit Nyman, kyläläisille tutummin Jönssi ja Maami jatkavat Tervatuvan perinteitä tarjoamallaasiakkaille tapahtumia, kuten elävää musiikkia, bingoa ja karaokea sekä mahdollisuuden viettää iltaa,vaikka lautapelien äärellä.
Tervatuvan historia
Jari kertoo, että rakennus on alkujaan rakennettu Oulun Osuuskaupan E-kaupaksi 1900 luvun alussa. E- kauppa toimi 1980 luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen rakennus on tarjonnut tilat monenlaiselle yrittäjyydelle, kuten sähköliike Ruukin sähköpalvelulle, että samaan aikaan rakennuksen yläkerrassa toimineille siivouspalvelulle ja kirjanpitotoimistolle. 1990 luvulla rakennus aloitti historiansa ravintola käytössä pizzeriana, kahvilana sekä grillinä vuosituhannen vaihteeseen asti.
Vuonna 2000 kuvioihin astui Kari Raatikainen ja hän perusti ravintola Tervatuvan näihin tiloihin. 2010–2023 ravintoloitsijana toimi Keijo Stenroos ja hänen jälkeensä ravintoloitsija Juha Äijälä jatkoi vuoteen 2024 saakka. Vuonna 2023 Tervatuvan rakennukseen tehtiin isompi sisäremontti, jonka tuloksista voidaan nauttia nykyään.
Tärkeän, yhteisen päätöksen jälkeen Jari ja Maarit perustivat Tervatehdas Oy:n. Perustamisen myötä uutena asiana tuli esiin yrittäjyyden byrokraattinen projektipuoli.
2024 meille tarjoutui tilaisuus aloittaa yrittäjänä. Mietintää ja päätöksen tekoon meni vain hetki. Pian aloimme perustaa osakeyhtiötä, joka tuntui silloin järkevimmältä ratkaisulta. Olimme yritysmaailmassa aika noviiseja mutta selvisimme siitä parissa kuukaudessa saadessamme apua ja neuvoja tutuilta yrittäjiltä. Maarit on yrittäjäperheen kasvatteja ja on saanut kokemusta ollessaan töissä 1990 luvulla setänsä ravintolassa. Minä itse en omaa minkäänlaista yrittäjä taustaa, Jari toteaa hymyillen.
Päättäessään aloittamaan yrittäjyyden heidän on täytynyt tehdä valintoja, joista osa on ollut todella isoja. Ajatus keskittymisestä pelkästään Tervatupaan sai Jarin tekemään rohkean irtioton ja hän irtisanoutui Raahen SSAB:n tehtaalta 19 vuoden palveluksen jälkeen 2025.
Ajateltiin, ettei se voi niin vaikeaa olla, eikä olekaan. Ei muuta kuin tuulimyllyjä vastaan, tuumattiin. Nyt lähes kaksi vuotta myöhemmin voi todeta, että harrastuksesta on tullut meille ihan ykkösjuttu.
Elävää musiikkia
Jari ja Maarit ovat tietoisesti halunneet panostaa elävän musiikin tuomiseen Ruukkiin. Tervatuvan keskeisellä paikalla, stagellaon moni bändi jo esiintynytja tuonutkyläläisten kuunneltavaksi, että tanssittavaksierilaisia musiikkityylejä. Remontin yhteydessä esiintymislava siirrettiin ja samalla muutettu tilavammaksi.Yläkertaankinon valmistumassa tilat, joita on tulevaisuudessamahdollisuus vuokrataomiin juhliin.
Artistien antama palaute stagesta ja talosta ovat olleet positiivisia, sillä talon hirsirunko tuottaa pehmeän akustiikan poistaen ylimääräiset kaiut. Esiintymislistasta voi nähdä, että moni viikonloppu on saanut jo esiintyjänsä loppuvuodeksi.
Jari kertoo, että stagelle nousee marraskuussa tummaa ja soul-henkistä bluesmusiikkia taitavasti käsittelevä Brother´s Blues Band. Joulukuussa Tervatuvan 25- vuotis juhlan kunniaksi saapuu Bablo, laulaja, joka tunnetaan karheasta raspisoundistaan ja pehmeästä iskelmä- ja soft rock -musiikista. Uusi Vuosi vaihtuu kokeneen DJ Jarik luotsaamana ikimuistoisessa Uuden vuoden – diskossa.
Hilda’s People
Kuvannut Emppu Honkala 1.11.2025
Alussa emme tienneet muusikkopiireistä mitään, Jari myöntää. Silloin kuvioon astui muusikkoveljeni Jarno. Hänen tiedoillaan, taidoillaan ja suhteillaan saimme esiintyjiä Tervatuvan alkuvaiheessa. Nykyään kuvio on muuttunut muusikko piireihin levinneen maineen siivittämänä. Olemme saanetsuuren kunnian, että artistit ottavat meihin yhteyttä päästäkseen esiintymään Tervikseen.
Kaikkiahan esiintyjiä emme tokipysty ottaa mutta aina kannattaa kysellä, sillä jokainen huomioidaan.
Tervis Open Stage – illat
Tervatupa pitää ovensa auki keskiviikosta -lauantaihin klo 18 alkaen Jarin ja Maaritin voimin. Ja kun ollaan yrittäjä perheessä, niin heidän rakkaat lapsensa Nita ja Niki ovat olleet välillä apuna tutustuen yritystoimintaan.
Suunnitelmia on jo keväälle 2026. Yrittäjä ei voi jäädä lepäämään tuudittautuen pelkkään onneen. Keväällä 2026 starttaavat Tervis Open Stage – illat. Lava on yleisön käytössä ja siellä voi kokeilla vaikka runon lausuntaa, bändi hommia tai ihan mitä vaan mieleen pälkähtää. Sitä ennen asiakkaat voivat tunnustella omaa tähtihetkeään Karaoken avuin Feelment palvelun kautta, jossa viikoittain päivittyvä valikoima yltää jo 10 000 biisiin.
Toiminnalliset tapahtumat rikastuttavat iltoja ja mahdollistavat aikuisille kohtaamisen mukavassa ja tutussa ympäristössä. Jatkuvuus ja paikallisuus tekevät Tervatuvasta edelleen miellyttävän kohtaamispaikan Ruukissa.Tervatuvan yrittäjyys ja yhteisöllisyys kietoutuvat yhteen, luoden merkityksellisyyden asiakkaille, esiintyjille ja itse yrittäjille.
Haastattelun lähetessä loppua kinkkubingon pelaajat alkavat täyttämään pöytiä. Puheen sorina kiirii saliin, tuolien jalat ääntävät lattiaa vasten. Jännitystä on ilmassa, sillä kinkun kotiin viemiseen tarvitaan onnea. Kiitän Jaria ja Maaritia haastattelusta ja saan heiltä lämpimät hymyt kotimatkalleni.
Olemme saaneet hyvää palautetta asiakkailta ja olemme saaneet mainetta kyläbaarina. Asiakkaat tekevät tunnelman ja me luomme niille puitteet, Jari toteaa.
Tatuoinnit ovat hyvin tiiviisti yhteydessä henkilön minäkuvaan ja miten haluaa ilmaista itseään. Usein ihmiset hankkivat tatuointeja joko symbolismin takia tai mielenkiinnon kohteiden mukaan. Tatuoinnin ottamalla voi siis käsitellä menneitä henkilökohtaisia tapahtumia tai vaikka herättää muiden kanssa keskustelua mielenkiintoisista aiheista. Mutta syistä huolimatta, kauniiltahan ne näyttävät.
Tiger Blood Tattoo on hieno esimerkki tatuointiliikkeestä ja on toiminut itsenäisesti Oulussa jo yli 3 vuotta. Liike tarjoaa tatuointipalveluita ja järjestää vuosittain walk-in tapahtumia, joihin voi osallistua ilman ajanvarausta, ja jopa tiettyinä päivinä saada tatuointeja alehinnoin. Liike tarjoaa myös tatuointilahjakortteja, joita voi ostaa kaverille kivana yllätyksenä.
Liike sijaitsee Oulun keskustan laitamilla, osoitteessa Asemakatu 29, joten paikalle pääsy on myös mukavan vaivatonta.
Tatuointia hankkiessa voit yleisesti tuoda mukanasi joko oman piirroksesi tai valita puodissa itsellesi mieluisimman. Tatuointeja on mahdollista saada joko vapaalla kädellä tehtynä tai mallia apuna käyttäen.
Artistit myös suunnittelevat ja toteuttavat asiakkaiden toiveiden ja ideoiden pohjalta täysin uniikkeja kuvia. Esimerkkikuvat liukuvat perinteisemmistä tatuoinneista monimutkaisempiin ja yksityiskohtaisempiin. Artisteilla on kuitenkin usein omat tyylinsä toteuttaa tatuointeja, joten kannattaa tutustua artistien aikaisempiin töihin, jotta näet, kenen tyyli sinulle sopii parhaiten. Jokainen tyyli kuitenkin onnistuu näiltä ammattilaisilta.
Mutta miksi Tiger Blood Tattoo?
Liikkeeseen astuessa ensimmäisenä katse kiinnittyy liikkeen tunnelmalliseen koristeluun, joka takaa varmasti rennon kokemuksen. Myös taustalla soiva musiikki antaa parhaan mahdollisen tatuointikokemuksen ja voi jopa sytyttää keskustelun aiheita.
Henkilökunta on ystävällistä ja tekee ammattimaista jälkeä, joka näkyy selvästi tatuointienkin laadussa. Mukavaa juttuseuraa löytyy ja melkein mistä vain voi puhua käynnin aikana.
Mutta annetaan Mika Pakosen kertoa itse enemmän ammatistaan!
Vierailin Oulun Tiger Blood Tattoo-liikkeessä ja sain mahdollisuuden haastatella yhtä liikkeen perustajista ja omistajista.
Haastattelun aikana keräsin paljon lisätietoa tatuoimisesta ammattina, jopa enemmän kuin internetistä. Tässä jaan sen nyt teillekin, niin voitte itse myös syventyä alaan!
Tässä lisäksi tekemäni juliste, jossa nähdään Mika työssään. Julisteessa on myös näkyvillä liikkeen osoite ja yhteystiedot, sekä yrityksen logo.
Kuva Tiger Blood Tattoo työryhmästä:
Mutta vielä tähän loppuun:
Muistakaa, että tatuoinnit ovat pysyviä, joten kannattaa tarkoin harkita, mitä haluaa iholleen ottaa ennen käyntiä!
Lähteet: Tiger Blood Tattoo- Instagram ja Facebook