Menu

Harrastukset

Iina-Maija Pellikka_Delta Life (33)

Ilmakitaran MM-kisat juhlivat 30-vuoden taipaletta – Katso kilpailun kuvat

, , , , , ,

Ilmakitaran soiton MM-kisat järjestettiin 25.-29.8.2026 Delta Life -spektaakkelin yhteydessä. Kisat alkoivat torstaina Mustien hevosten karsinnalla, josta neljä kisaajaa eteni perjantaina järjestettyyn 1. finaaliin. Viikonloppu huipentui lauantaina järjestettyyn 2. finaaliin, jossa julkistettiin kisan voittaja. Ilmakitaransoittoa pisteytettiin esimerkiksi lavakarisman ja ”Airnessin” eli wow-effektin mukaan. Kilpailu on järjestetty Oulussa jo vuodesta 1996 lähtien, eli se juhli tänä vuonna myös 30. vuoden rajapyykkiä! Kilpailua paikanpäälle saapui seuraamaan joka päivä tuhansia ihmisiä eri puolilta maailmaa, yhdessä he juhlistivat kilpailun sanomaa; ”Make air, not war”.

Torstain Mustien hevosten karsinnan avasi The Mastairclassin ”Air Guitar United” show. Showssa esiintyi useita ilmakitaristeja, jotka olivat pudonneet kilpailusta aiemmilla kierroksilla.
Mustien hevosten kierroksella kilpaili 15 ilmakitaristia eri maista. Kuvassa Japanin Minami “Yometen KD” Kado.
Mustien hevosten karsinnasta 1. finaaliin pääsi neljä kilpailijaa: Dave “Iron Age” Chen Taiwanista, Toshio “Shariten KD” Kado Japanista, Frédéric ”French Kiss” Reau Ranskasta sekä Apolline “Lady Attila” Andreys Ranskasta.
Kilpailua juonsivat Asta Salomaa ja ilmakitara legenda Justin “Nordic Thunder” Howard. Juontajat avasivat molemmat finaali-päivät yhteisellä esityksellään.
Perjantaina 1. finaalissa kisasivat eri maiden mestarit, sekä Mustien hevosten voittajat. Kuvassa Japanin Nanami ”Seven Seas” Nagura, kolminkertainen ilmakitaransoiton maailmanmestari.
Ensimmäisestä finaalista tiensä lauantain finaaliin selvitti kahdeksan parasta ilmakitaristia.
Ennen lauantain finaalia Delta Lifen taiteellinen johtaja Jukka Takatalo ja Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava pitivät yhdessä puheen maailmanrauhasta.
Lauantain finaalissa kilpailijat kuulivat järjestäjien valitseman kappaleen ensimmäistä kertaa ennen kierroksen alkua, jonka jälkeen he esiintyivät kappaleen tahdittamana. Kuvassa Ranskan ⁠Kirill ”Guitarantula” Blumenkrants.
Finaalin ja maailmanmestarin tittelin voittaja julkistettiin Delta Life shown jälkeen. Tänä vuonna voiton vei oululainen Aapo ”The Angus” Rautio, toista vuotta putkeen. Voittaja palkittiin Matti ja Saara Nevalaisen uniikilla, käsintehdyllä Flying Finn -kitaralla.
Palkinnonjaon jälkeen lavalle kerääntyi myös finaalin ulkopuolelle jääneet ilmakitaristit juhlimaan voittajaa.
Matsucon 2026 Iina-Maija

Kaksi päivää animea, cosplayta ja yhteisöllisyyttä – Matsucon 2026 kuvina

, , , , , , , , , , ,

Viikonloppuna (8.-9.8.) Pohjankartanon koulun läheisyydessä liikkui sadoittain erinäisiä hahmoja ja olentoja. Syynä ei ollut minkään vaihtoehtoisen ulottuvuuden portaalin syntyminen, vaan vuoden 2026 Matsucon. Matsucon on etenkin japanilaiseen popkulttuuriin keskittyvä pääsymaksullinen ja ikärajaton viikonlopun mittainen tapahtuma, joka oli tänäkin vuonna, useampaa vuotta putkeen, loppuunmyyty. Vaikkakin Matsuconin pääpaino on mangalla, animella ja cosplaylla, tapahtumassa näkyi myös vahvasti erilaiset pelit ja musiikki. Viikonlopun aikana Matsuconissa nähtiinkin laajasti erilaista ohjelmaa; japanilaisten kunniavieraiden konserteista, klassiseen Mölkkyyn.

Lauantai aamuna ovien eteen rakentui pitkä jono conikäviöistä, jotka odottelivat sisäänpääsyä.
Matsuconin avajaisissa kerrottiin viikonlopun ohjelmasta ja haastateltiin kunniavieraita sekä pääjärjestäjää Tommi Mömmöä.
Nako Ichinose, Tokiossa vaikuttava pianisti, laulaja-laulunkirjoittaja ja säveltäjä oli yksi Matsuconin kunniavieraista. Ichinose esiintyi lauantaina omassa maagisessa konsertissaan.
Lauantaina nautittiin myös kunniavieraan Heikalan luennosta, jossa hän kertoi urastaan ja taiteestaan. Heikala on alkujaan oululainen taiteilija, joka hyödyntää taiteessaan musteita ja vesivärejä. Hän työskentelee ja asuu nykyisin Japanissa.
Ensimmäisen Matsucon päivän päätti Cosplay -kilpailut, joissa julkistettiin esimerkiksi Tournament of Champions karsintojen voittaja, joka tulee edustamaan Suomea maailmanlaajuisessa finaalissa.
Matsuconissa oli myös useita myyntipöytiä ja taiteilijoita myymässä monenlaisia animeen ja peleihin liittyviä tuotteita.
Sunnuntai päivän juhlasalissa laittoi käyntiin oululainen Ghost -coverbändi; ”Rodents”
Matsuconin kunniavieraisiin kuului myös Effymia cosplay, joka matkusti Ouluun Virosta toimimaan Tournament of Champions karsintojen tuomarina ja pitämään sunnuntaina omaa luentoaan poninhäntä peruukkien rakentamisesta.
Juhlasalin täytti sunnuntaina kunniavieras Kietai Usagi, joka vangitsi yleisönsä taianomaisella esiintymisellään.
Matsuconin sunnuntaina tanssittiin myös K-POP Random Play Dance, jossa soitettiin randomisti eri K-POP biisejä ja biisien koreografian tietäneet juoksivat lavalle esittämään kyseistä koreografiaa.
Ylipäätään Matsucon 2026 oli hyvin onnistunut tapahtuma, josta löytyi tekemistä kaikille vierailijoille vauvasta vaariin.

Artikkeli ja valokuvat: Iina-Maija Pellikka, @iinadoesmedia, KTmeau24

Tehty: 14.8.2026

© Medioso 2026

A7R04531-2

Yrittäjyys ja mitä se on?

, , , ,

Haastattelin Tiia Riikolaa SportDogsCenter Oy:n omistajaa / yrittäjää

Tiia kertoi haastattelussa perustaneen 2016 toiminimellä AvarianSportDogs, ja 2021 perusti SportDogsCenterm Oy:n yhdessä Petäsnoro Ninan kanssa joilloin he laajensivat yritystä isommaksi. Tiia on aloittanut virallisesti yrittäjyyden 2018 eli 7–8 vuotta ollut jo yrittäjänä ja tehnyt sitä päätyönä.

Tiian yrityksen alku lähti siitä kun hän oli tehnyt palkka työtä 13 vuotta jolloin hän aloitti sivutoimisesti alkoi vuonna 2016 kouluttamaan koiria, Tiia myös kertoi että kysyntää oli joten hän päätti lähtä 2018 opiskelemaan työnohella samalla kouluttaen, koulu- ja työaikataulut eivät sopineet yhteen ja Tiia irtisanoutui päätyöstään jotta pystyi jäämään pelkkään kouluun. Opiskelun aikana Tiialle oli tullut ajatus jos kouluttaisikin enemmän ja heillä oli ollut puhetta jos laittaisikin hallin pystyyn, pari kuukautta meni ja he laittoivat  hallin pystyyn Marraskuussa 2018 ja hallin avajaiset olivat Tammikuussa 2019.

Tiia kertoi myös yrittäjyyden huonoista puolista ja siitä kuinka vapaa-aikaa juurikaan yrittäjällä ei ole, onneksi Tiialla on 6 työntekijää jotka helpottavat hänen kuormaa mutta karu totuus

“jos olet sairaana niin rahaa ei tule ellei joku ole sitä homma sulle tekemässä”.

Haastattelu yrittäjyydestä

Tiia sentään kertoi myös positiivisista puolista, yrittäjänä voit määritellä oman ajan itse ja työpäiväsi, ei ole sitä 8-16 mikä voisi olla ja pystyy joustaa omaa kalenteria jos koirat ovat esim. sairaana tai omat lapset.

Tiia kertoi että on aina ollut koirien ja hevosten kanssa tekemisissä lapsesta asti, hän hommasi oman koiran kun muutti omille 2017 ja aloitti samalla koiraharrastuksensa, vuosi siitä eteenpäin he menivät Redin kanssa koirakouluun jossa oli erinlaisia harrastuslajeja ja Tiia innostua tästä “estehyppelystä”.

Omien koirien kanssa halu treenata lähti siitä kun “estehyppely” eli agility näytti Tiian mielestä kivalta koiralla ja häneltä itseltään ja se vain tuntui omalta harrastukselta, ensimmäisissä kisoissa Tiia on käynyt 2010-2011, SM kisoissa 2013 ja siitä lähtien kisannut SM tasossa. Tiialla on myös ajatus saada hänen nykyinen kisa koiransa Orionin SM tasolle heti kun Tiialta löytyy aikaa sen treenaamiseen.

OikeeKuva-netti

Grillikahvio Step Inillä pyörii bisnes vielä 34 vuodenkin jälkeen

, , , , , , , ,

Oletko koskaan jäänyt pidemmälle pysähdykselle Haukiputaalla? Entä oletko koskaan pysähtynyt siellä lounasta vailla? Jos kyllä, niin ei ole mahdotonta, että nimi Step In herättäisi sinussa kelloja. Step In on nimittäin seissyt Haukiputaan keskustassa jo vuodesta 1992 lähtien.

Pääsin haastattelemaan kahvion nykyistä omistajaa, Tiia Ukkolaa. Ukkola kertoi olevansa kahvion viides tai kuudes omistaja. Jututin häntä Step Iniin liittyen.

Kysyin Ukkolalta, millaista on pitää grillikahviota Haukiputaalla. Kysyin myös kilpailusta. Hän kuvailikin sen olevan mukavaa touhua. Ukkola antoi myös kuvan, että asiakkaat merkitsevät hänelle paljon. Kahviolla kuulemma on vakioasiakkaitakin.

Kilpailijoiksi hän sanoi lähipizzeriat. Aivan Haukiputaan torin yhteydessä sijaitsee kolme pizzeriaa, joiden sijainnit yhdessä ikään kuin muodostavat Bermudan kolmion. Ukkola myös kertoi, että edellissyksynä lähellä aloitti uusi grilli.

Kysyin Ukkolalta, oliko hän törmännyt yllätyksiin siirtyessään Step Inin omistajaksi. Ukkola sanoi, että ei oikeastaan. Hän mainitsi yrittäjyyden omaavan aina omat haasteensa, mutta mitään erityisen yllättävää ei kuulemma ollut vastaan tullut.

Kysyin myös, millä tavoin Step In on vuosien aikana muuttunut. Uudistuksiksi hän mainitsi pintaremontin ja uudet tuotteet, ja kertoi myös, että yli 30 vuoden takaiset, alkuperäiset tuotteetkin löytyy vielä menusta.

Viimeiseksi kysyin Ukkolalta, miten he erottuvat kilpailijoistaan, eli mistä syistä asiakas valitsisi Step Inin. Erottuvan hän kertoi sillä, että heiltä saa myös kebabia, kun kilpailijan grilliltä ei. Pehmytjäätelö on kuulemma myös toinen asia, jolla he erottuvat.

Ukkola on oikeassa. Etenkin pehmytjäätelön tarjoaminen, kun kilpailijoilla ei sitä listoiltaan löydy, voi toimia hyvänä koukkuna Step Inille etenkin kesäaikaan.

Myös Step Inin sijainti on kilpailun kannalta hyvä. Se sijaitsee melkeinpä Haukiputaan ytimessä. 

Alla haastattelu videona, jonka pohjalta tämän artikkelin kirjoitin.

DSC08990-alkuperäinen-kopio

Haastattelu oululaisen artistin ”The Sepulchral Tone” kanssa.

, , , , , , , , , , , , , , ,

Pääsin haastattelemaan oululaista Alexa Vesteristä, artisti nimeltään "The Sepulchral Tone", hänen musiikistaan, vaikutteista ja luovasta prosessista. Projekti on täysin Alexan oma soolo projekti ja viimeisen kahden vuoden aikana hän on julkaissut liki kahden albumin verran musiikkia.

Esittele itsesi

”Mun nimi on Alexa ja mun artisti nimi on The Sepulchral Tone”

Milloin sä aloit tekemään tätä sun musiikkia?

”Aloin tekemään musiikkia kunnolla vasta vuonna 2024, aloitin siis silloin vasta julkaisemaan omia biisejä julkiseksi.”

Kuinka tärkeä asia musiikki on sinulle?

”yksi elämäni tärkeimmistä asioista, jos pitäisi alkaa pistää asioita tärkeys järjestykseen, niin musiikki on mulle varmaan elämäni tärkein asia ja on ollut jo niin kauan kun muistan.”

Musiikinteko käy rennoissakin olosuhteissa, kuten olohuoneen sohvalla.

Onko sinulla varhaisia muistoja musiikista, esim nuoruudesta?

”Lapsuudesta en paljoa muista, mutta varhaisimpia muistelmia on kun isäpuoleni kanssa tehtiin yhdessä musiikkia kun olin jotaki kymmenen, ykstoista vuotias. Ja äiti ja isä on hyvin paljon vaikuttanut siihen miten musiikki on ollut osa mun elämää pienestä pitäen. ”

Miten sä kuvailisit sun omaa soundia?

”Mitä vaan. Se on kaikkea, mulla ei oikeastaan oo mitään tiettyä soundia. Mä meen hyvin paljon semmosen hetkellisen inspiraation ja fiiliksen pohjalta, että jos fiilis on tehdä jotain gothic rokkia tai muuta tällaista, niin sitten mä teen sitä. Mulla ei ole mitään ”strict” genreä jossa mä pysyn.”

Mistä aiheista nää sun biisit kertoo?

”Fiktiivisistä aiheista, asioista jota en ole kokenut, mä siis tykkään kertoa ja keksiä tarinoita ja sitten myös omista elämän kokemuksistani, maailman tilanteista ja poliittisista asioista. Olen hyvin poliittinen musiikissani, tai yritän ainakin olla, en pidä siitä että ei ole omaa näkemystä asioista.”

Miten sä teet tätä sun musiikkia ja mitä työkaluja sä käytät?

”No mulla on tällä hetkellä aika alkeelliset työkalut musiikin tekoon. Käytän siis sellaista Applen tablettia, missä on tämmöinen musiikin teko ohjelma kuin ”Garage band”, mutta jos löytyy yhtään mielikuvitusta niin kyllä silläkin saa aikaiseksi aika hyvin tehtyä vaikka minkä näköistä ja kuuloista asiaa. Puhelin, kuulokkeet ja tabletti, että sillä on pötkitty tähänkin asti. ”

 

Simppelit työkalut ovat toimineet Alexalle hyvin.

Minkälainen on sun luova prosessi biisin teossa?

”Extempore, vaihtelee, se on vähän silleen kun  miettii esimerkiksi että sulla on hyvin kiire lähteä talosta ulos, mutta sitten sää oot silleen että missä mun avaimet on? missä mun lompakko on? Sä säntäilet sinne suin tänne, niin se on vähän sama ton musiikin teon kanssa. Ideoita tulee, mä alan tehdä yhtä osaa biisistä ja sitten toista ja sitten mennään lyriikoihin ja vokaaleihin ja sitten harmoniaan. Että se vaihtelee tosi paljon.”

Mikä on sun tavoite tän projektin kanssa? Havitteletko jotakin isompaa?

”Tottakai, niinku kaikki, tai ei kaikki, mutta minä ainakin. Mä tykkään unelmoida isosti, että mun musiiki tavoittaa ”like minded people”, haluan jakaa tätä mun musiikkia ja haluan että todella moni kuulee sitä ja haluan että mulla on mahdollisuus kertoa mun sanomaa monelle ihmiselle. Toki olen persoonana vähän ujo, mutta kylläpä sitten kun homma alkaa rullaamaan niin asiat paranee siitä. ”

Mikä on sun mielipide nykymusiikista?

”Nykymusiikki on hieno asia, koska se tarkoittaa että musiikkia ei ole unohdettu ja sitä tehdään vielä. Tuo on aika laaja kysymys että mikä genre vai?”

Tämmönen populaarimusiikki

”En voi sanoa ettenkö kuuntelisi sitä, mulla on aika laaja skaala eri genrejen musiikkia itselläkin spotifyssa. Tulee kuunneltua nykyräppiä ja poppia, toki siihen mahtuu itä vähän omasta mielestä skeidampaa settiä. Tärkeintä on kumminkin se että ihmiset yhä tekevät musiikkia.”

Nyt tämmönen ”Hot topic” kysymys, mitä mieltä olet tekoälystä musiikissa?

”Aivan paskaa ja se ei kuulu siihen, tekoäly musiikki ei ole asia, AI artisti ei ole asia, AI biisi ei ole asia. Sinä et ole artisti jos sinä käytät tekoälyä sanotaanko yli 5% luovassa prosessissasi. Minun mielestä tekoälyn ei pitäisi olla osa luovaa prosessia millään tavalla, tekoäly ei kuulu musiikkiin eikä mihinkään ihmisen kädellä luomaan taiteeseen.”’

Mistä sut ja sun musiikin löytää? Viimeisiä sanomia?

”Minuthan löytää Souncloudista nimellä ”The Sepulchral Tone” ja instagrammista samalla nimimerkillä, youtubestakin löytää, mutta siellä on vähän vähemmän julkaisuja.

Viimeinen sanoma? Pitääkö tähän nyt keksiä jotain cornya?

Minun mielestäni jokaisella ihmisellä pitää olla tapa ilmaista itseään, ja jos sellainen löytyy niin älkää epäröikö käyttää sitä. Taide pitää meidät elossa ja se on merkki siitä että me oltiin olemassa.”

 

Alexa tuntee että musiikilla on ollut suuri vaikutus hänen omaan mielenterveyteensä ja yleiseen hyvään oloon. Siitä hän kertoo enemmän videolla.

Terapeuttini... Musiikki.

Atte-ja-Eemeli-alku-kuva

Oululaiset nuoret takoo jälleen uutta striimaus ennätystä  

, , , , , , , ,

Onnistuuko ennätysstriimi?

Kiimeli YouTube kanavan Eemeli Vaara ja Atte Leino, työntekijöineen tekevät jo toista kertaa tuhannen tunnin ennätysstriimiä

Eemeli Vaara, 24, teki ystäviensä kanssa ensimmäisellä luokalla lyhytelokuvia ja poltti niitä DVD:lle. Internet oli silloin pelottava paikka ja vanhemmat olivat tiukasti sitä mieltä, ettei kasvoja saa näyttää netissä. Vaara pohtii sen olevan syy sille, ettei aloittanut videoiden tekoa jo 2010 luvun alussa. Yläasteella Vaara uskaltautui tekemään ystäviensä kanssa vitsivideoita YouTubeen, jolloin vanhemmat olivat jo lämmenneet asialle. Vuonna 2022 Vaara perusti Kiimeli YouTubekanavan ja alkoi tehdä sinne aktiivisesti videoita.  

Atte Leino, 21, näki Vaaran tekemiä videoita ja kommentoi näitä usein, huomattuaan Vaaran olevan samassa koulussa. Kaksikko tapasi yhteisen ystävän kautta bänditreeneissä ja ystävystyi nopeasti. 

“Olin eka sitä mieltä, ettei Aten pitäisi tulla siihen bändiin, mä halusin siihen jonkun toisen” Vaara muistelee naureskellen.  

Vuonna 2023 Leino liittyi mukaan kanavan toimintaan. Hän oli useat viikonloput yökylässä Vaaran luona, kuvaamassa videoita. Leinon mukaan määrä korvasi laadun ja videoita saatettiin julkaista jopa 52 kahdessa kuukaudessa.  

Tavallisista oululaisnuorista kokopäiväisiksi tubettajiksi

2023 kanavalla pidettiin 24 tunnin pelistriimi, jonka jälkeen Vaara alkoi pohtia sadan tunnin striimiä, joka toteutettiin vuonna 2024. Leino muistelee striimin olleen kamala.  Pöydät olivat ahdattu Vaaran pieneen kaksioon, jossa alkoi nopeasti tulla kuuma ja hiki haista. Vaaran mukaan pelivuoroja ei ollut sovittu, jonka vuoksi kaikki kävivät vuoron perään nukkumassa muutaman tunnin, kunnes joku herätti ampumalla vesipyssyllä naamaan. Samana vuonna marraskuussa kanavan ympärille perustettiin osakeyhtiö. Kaksikko kertoo perustaneensa firman ja aloittaneensa kokopäiväisinä tubettajina harvinaisen aikaisin. 

Vaaraa kiehtoi ajatus tuhannen tunnin striimistä, sillä kukaan ei ollut tehnyt sitä missään aiemmin. Edellisen striimin tiimoilta Leino vastusti ideaa. Vaara kertoi ideastaan ystävälleen, joka innostui ajatuksesta ja Leino saatiin käännytettyä mukaan. Vaara päätti varhaisessa vaiheessa, että striimi tehdään hyvin. Kaksikko hankki toimistotilan, hyvät välineet ja palkattuja ihmisiä pelaamaan vuoroissa. 2025 kanavalla pidettiin tuhannen tunnin Minecraft-striimi, jonka ansiosta kanava kasvoi. Lopputulos oli miellyttävä ja se haluttiin tehdä uudelleen. Saman vuoden syksyllä, kaksikko pyöräili tandemilla Nuorgamista Hankoon striimaten matkan.  

6.5. alkoi toinen ennätysstriimi, tuhatyksi tuntia Fortnitea, joka keskeytyi kahdensadan tunnin jälkeen YouTuben väärinkäsityksen vuoksi.  Kaksikko ei halunnut “nössöillä”, jonka vuoksi ajastin päätettiin nollata ja striimi aloitettiin alusta 16.5. Vaara kertoo, ettei pelaaminen lopu hetkeksikään.  

Katsojilla on välillä mahdollisuus pelata striimaajien kanssa, sekä paikan päällä että etäyhteyksillä nähdään vieraita, kuten esimerkiksi Tubettaja Veetu Vuori. 

 Tuhannen tunnin striimit vaativat paljon rahaa ja aikaa. Vaara kertoo, ettei striimit ole siinä hetkessä kannattavia, mutta striimin myötä tuleva kanavan kasvu maksaa sen pidemmällä ajalla takaisin. Jos striimin rakentaminen aloitettaisiin tyhjästä laite- ja henkilökuluineen se kustantaisi Vaaran arviolta noin 40 000 €. Kaksikko kertoo haluavansa tulla tunnetuksi striimiensä kautta. Vaara Haaveilee striimin aloittamisesta samana päivänä, kun GTA 6 julkaistaan ja lopettavansa vasta, kun tuhat tuntia on täynnä. Vaara ja Leino epäilevät tekevänsä lisää tuhannen tunnin striimejä, sanoisivat he nyt mitä tahansa.  

Katso alta video haastattelusta!

ryhmakuva_web

Oulun vappuajot 2026

, , , ,

Vappuajot ovat monen autoharrastajan odotetuin tapahtuma, jolloin viimeistäänkin on aika ottaa se harrasteauto talviteloilta takaisin tienpäälle ja hyvin kunnostettuna ja edustavana.

Tänäkin vuonna Toppilansaareen kerääntyi noin 350–400 harrasteautoa vappuaattona. Tänä vuonna tapahtumaa oli järjestämässä Oulun seudun mobilistit sekä yhteistyötä tekevä Mersu klubi sekä muut talkoolaiset viimeisinä kahtena vuonna tapahtumaa ovat olleet järjestämässä Terwa Kruisinki, mutta tänä vuonna mobilistit olivat taas järjestämässä tapahtumaa. Aamuvarhain Toppilansaareen oli kerennyt jo kerääntyä paljon väkeä. Paikalla oli myös makkarakoju, josta sai ostettua makkaraa, lettuja ja erilaisia virvokkeita.

Monipuolisia autoja esillä

Tapahtumassa nähtiin monipuolinen kattaus erilaisia autoja, oli kuorma-autoista uudempiin malleihin autoista. Paikan päällä oli myös näytillä erilaisia pappatuntureita sekä oli myös arvottavana pappatunturi. Sää oli mitä mainio ja paikalla oli paljon perheitä, sekä muuta yleisöä, jotka kiertelivät ihastelemassa erilaisia kulkupelejä ja pohtivat ääneen yhdessä autoista kaikenlaista.

”Kaikin puolin onnistunut tapahtuma.”

Haastattelussa autoharrastaja Harri Vallin kertoo tapahtumasta omin sanoin. Haastattelussa hän kertoo tapahtuman onnistumisesta, järjestäjistä sekä tapahtuman puutteista, johon moni toivoisi muutosta ja hänkin toivoo ensi vuodelle muutoksia tiettyihin asioihin kuten liikentenohjaukseen. 

 

Haastattelu

Spottasin yhdestä autosta tämmösen kivan yksityiskohdan takavalosta.

Moni auto oli koristeltu erillaisia vappu koristeilla.

Letka kulkue keskustasta automuseolle

Kellon kilahtaessa 12 kulkue starttasi Toppilansaaresta keskustan läpi Oulun Automuseolle, jossa parkkipaikat olivat hyvin täynnä harrasteautoja. Letkassa ajettaessa, kun ikkunasta seurasi niin oli paljon myös tien varsilla porukkaa katsomassa letkan kulkua. Automuseolla riitti hyvin taas yleisöä ja paikalla oli myös makkara ja virvoke tarjoilua, paikalla oli myös mahdollista käydä tutustumassa automuseon uusimpaan näyttelyyn.

Teiden varsilla oli paljon väkeä ihastelemassa letkan kulkua.

Tapahtuma oli hyvin onnistunut väkeä riitti hyvin ja yleisöäkin oli kiitettäväni hyvin, mutta useammalta harrastajalta kuuli, kuinka olisivat toivoneet liikenteenohjausta, joka ei nopealla varoitusajalla tänä vuonna onnistunut mutta toivottavasti ensi vuonna onnistuisi liikenteenohjauksen järjestäminen, jotta letkan kulkua saataisin helpotettua sekä saataisiin sen yhdessä kasassa kuljettua kaupungin läpi.

 

Tapahtuman päätteeksi huomasi paljon iloisia kasvoja etenkin perheen pienempien kasvoilla, jotka olivat innoissaan autoista. Jälleen kerran tapahtuma osoitti kuinka lämminhenkinen ja tiivis harrasteporukka Oulussa on, joka levittää iloa koko paikkakunnalle ja kuinka tärkeä kauden aloitus tapahtuma monille harrastajalle on.

{E7E60BCC-2C37-447F-A08D-68C4A764CF9D}
neettiiin

Kroizoksen uudistunut tulevaisuus

, , , , , 0

Sipuli? Mikä Kroizos on

Kroizos on oululainen kesän 2024 alussa perustettu punk-yhtye. Idea bändin perustamiseen tuli nuorten kyllästyksestä ja laulaja Abel Vaaran halusta tehdä jotain, joka herättää inhoa ja ihmetystä muiden silmissä. Hän halusi soittaa jotakin vapaamuotoisempaa ja avoimempaa. Vaara ei alunperin edes ollut itse kiinnostunut punk-musiikkiin, mutta on löytänyt paikkansa paikallisten nuorten punk-scenessä.

netti111
netti111
netti222
netti555
netti333
netti444

Historia

Bändin musiikki ura alkoi Pohjankartanon koulun tiloista ja Oulun seudun koulujen järjestämässä Rotuaari Soi -bänditapahtumasta. Joukko herätti paljon puhetta koulunsa oppilaiden keskuudessa, mutta bändin toiminta jatkui joka tapauksessa vaihtelevasta maineestaan huolimatta. Kesällä 2025 Kaikkien kesäfestareilla, keskimäärin 7000 kävijän tapahtumassa, lavalle nousi Kroizos sijoituttua toiseksi nuorten Kotkarock-tapahtumassa marraskuussa 2024.

Marraskuussa 2025 bändissä kuitenkin tapahtui suuri muutos, kun taustalla jo kauan sitten kylvetty ero viimein tapahtui. Kroizoksen julistettiin ”lopettavan” epäonnistuneen musiikkitapahtuman jälkeen, jossa Kroizos ei päässyt edes lavalle asti. Bändi ei kuitenkaan lopettanut, vaan vanhan basistin ja rumpalin korvasivat Eevi Häli ja Seli Könönen, myös Vaara pääsi eroon kitaran pestistään, ja asema siirrettiin Noel Päkkilälle. Häliin Vaara oli tutustunut jo Pohjankartanon yläasteella ja hän tuntui selvältä ehdokkaalta uuteen kokoonpanoon. Muihin jäseniin hän tutustui Madetojan musiikkilukiossa. Yhdessä uusi kokoonpano ei ole vielä julkaissut musiikkia, mutta kirjoitukset ovat alkaneet ja yksi biisi on Hälin mukaan jo valmiina.

Aiemmin Abel Vaara oli suurin osin yksin vastuussa biisien kirjoituksesta ja bändin hengen ylläpidosta, hänestä tuntui kuin olisi ollut ainoa, joka oli innoissaan bändin tulevaisuudesta sekä mahdollisuuksista mitä bändissä oloon liittyy. Helpotuksekseen Vaara on saanut uusilta jäseniltä samanlaista intohimoa ja ideointia tulevaisuutta varten. Jäsenet kertovat myös yhteishengen toimivan, ja ovat yhdessä hyviä kavereita myös vapaa-ajalla.

Tulevaisuus

Tulevaisuudessa Kroizoksen jäsenet kertovat haluavansa laajentaa musiikillista suuntaa bändin sisällä ja antaa kaikille mahdollisuuden olla osana kirjoitusprosessissa ja vapauden ilmaista itseään. Vaaran ja Hälin mukaan tulevassa tuotannossa tulee olemaan kaikkien jäsenten kirjoittamaa materiaalia ja lauluosuudet eivät myöskään jää pelkästään Vaaralle.

-Tavoite on tehdä mielenkiintoista musiikkia ja tähdätä kaoottisiin ja energisiin keikkoihin, joista yleisö saa jotakin irti, kertoo Vaara.

Katso myös Kroizoksen haastatteluvideo!

Kempeleseura

Kempele-Seura ry

, , , ,

Mikä on Kempele-Seura?

Kempele-Seura ry on Kempeleessä toimiva kotiseutuyhdistys. Kempele-Seuralla on monenlaisia projekteja ja he tekevät yhteistyötä monien eri toimijoiden kanssa. Kempele-Seura on mukana muunmuuassa Kempeleen kotiseutumuseon ja kunnan tapahtumissa, kuten vanhanajan viikolla sekä Hyvä Kasvaa Kempeleessä -tapahtumassa. 

Kempele tutuksi

Kempele-Seura järjestää ja osallistuu monenlaisiin tapahtumiin ja edistää kotiseutuperinnön säilymistä. Erilaisia tilaisuuksia ovat esimerkiksi porinapiirit, joissa keskustellaan tietyn aiheen äärellä ja jonka kautta saadaan vanhat tarinat taltioitua tuleville sukupolville.

Tällä hetkellä seuran suurimpana projektina on koulumuseo Kempeleeseen. Koulumuseo rakentuu Kirkonkylän koulun C-taloon, vanhaan vuonna 1890 rakennettuun luokkahuoneeseen, joka on toiminut Kirkonkylän koululla käsityöluokkana.

Kirkonkylän koulun C-talo
Kempele-kangaskassi

Seura suunnittelee ja tuottaa kotiseututuotteita, erilaisia julkaisuja ja blogikirjoituksia, joissa kerrotaan paikallishistoriasta ja -kulttuurista. Kotiseututuotteita myydään tapahtumissa, Kempele-Seuran nettisivuilla sekä kesäisin Kempeleen kotiseutumuseolla. Blogikirjoituksia pääsee lukemaan Kempele-Seuran nettisivuilta, kempele-seura.fi.  Seuraamalla Kempele-Seuraa sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa tai Facebookissa, pysyy ajan tasalla tulevista tapahtumista ja saa tietoa kotiseudusta. 

Kempele-Seura järjestää kesäisin myös opastettuja pyöräily- ja kävelykierroksia sekä yhden kiertoajelun. Kempele tutuksi -kesäkierroksilla, tutustutaan eri alueisiin, rakennuksiin, luontokohteisiin ja paikallishistoriaan. Kierroksilla kerrotaan sekä menneistä ajoista että ajankohtaisista asioista.  

Kempeleeseen voi tutustua myös seuran toteuttaman kotiseutureitin kautta. Kotiseutureitillä voi matkustaa ajassa taaksepäin, kymmeneen Kempeleen kulttuurihistorialliseen kohteeseen. Kohteissa on QR -koodit, joista pääsee lukemaan Kempeleen historiasta, tekstin lopuksi voi vastata muutamaan tietovisakysymykseen aiheesta. Kotiseutureitin kohteissa vierailemalla ja tietovisakysymyksiin vastaamalla voi saada ja tilata itselleen kotiseutudiplomin.  

Elisa Tervonen lukee QR-koodia kotiseutureitillä.

Kempele-Seura on myös toteuttanut Kempeleen kotiseutumuseon esittelyvideosarjan, jonka voi katsoa seuran Youtube-kanavalta. Videoiden myötä kotiseutumuseoon pääsee tutustumaan myös virtuaalisesti. Seuran Youtube-kanavalta löytyy myös erityisesti lapsille suunnattu Entisaika eläväksi -opetusvideosarja, jonka kautta voi tutustua vanhan ajan elämään ja perinteisiin. 

Tästä seuran YouTubeen: https://www.youtube.com/@kempeleseurary 

Seuran verkkosivuilla on paljon tietoa Kempeleestä, sen kulttuurista, historiasta sekä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Yleisemmin Kempele-Seura lisää kotiseututietoutta myös järjestämällä kulttuuritilaisuuksia, näyttelyjä, retkiä ja muuta toimintaa sekä tekemällä yhteistyötä museon, kunnan, seurakunnan, koulujen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Suurin osa tapahtumista on ilmaisia ja kaikille avoimia. 

 
Miten pääsen toimintaan mukaan?

Kempele-Seuran toimintaan pääsee mukaan osallistumalla matalalla kynnyksellä seuran tapahtumiin ja liittymällä jäseneksi. Jäsentietolomakkeen voi täyttää Kempele-Seuran nettisivuilla. Jäsenenä voi osallistua tapahtumiin, kotiseuturetkiin ja luentoihin sekä halutessa myös talkoisiin, tapahtumien järjestämiseen tai kotiseutujulkaisujen kirjoittamiseen. Jäseneksi liittymällä tukee tärkeää kotiseututyötä ja on mukana säilyttämässä arvokkaita perinteitä ja tarinoita. Seuraamalla Kempele-Seuraa sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa tai Facebookissa, pysyy ajan tasalla tulevista tapahtumista ja saa tietoa kotiseudusta. 

Haastattelussa Kempele-Seuran puheenjohtaja Elisa Tervonen

Toimittaja: Kaisla Hepoviita

Lähteet: kempele-seura.fi

Kuvat: Kaisla Hepoviita ja Mirva Karjalainen

DSC05176

Kuinka kallis hevosharrastus on?

, ,

Hevoset ovat ihania, ja ratsastus on ihana harrastus. Mutta paljonko ratsastaminen maksaa? Entä jos haluaisi oman hevosen? Mitä kaikkia mahdollisia kuluja tulee ottaa huomioon ennen harrastuksen aloittamista, tai hevosen ostamista? Tänään vastaan näihin kysymyksiin omien kokemusteni perusteella hevosen omistajan, sekä ratsastuskoululaisen näkökulmasta. Ratsastustuntien ja tallipaikkojen hinnat vaihtelevat alueittain, varusteiden hinnoissa on suuria eroja, ja hevosten välillä on kymmenien tuhansien eurojen heittoja. Tänään aion kertoa siis vain esimerkkejä siitä, mitä kaikkea on huomioitava, ja annan suuntaa antavia arvioita hinnoista. 

Casa & Nelli Ek, C/Saara Raatikainen

Ratsastuksen aloittaminen

Aloitetaan alusta. Haluat aloittaa ratsastuksen ratsastuskoulussa, ja varaat kokeilutunnin Oulun alueella. Ensimmäinen ratsastustuntisi maksaa 42€. Suurin osa talleista tarjoaa ensikertalaisille lainakypärän, eli tähän mennessä sinun ei ole tarvinnut tehdä investointeja omiin varusteisiisi. Voit hyvin kokeilla ratsastamista kumisaappailla ja puutarhahanskoilla. Innostut, ja siirryt vakiotunnille kerran viikossa. Vakiotunnin hinta on 35€, ja nyt sinun kannattaa alkaa ostaa omia varusteita. Kypärä, ratsastushousut, saappaat tai kengät ja chapsit ovat yleensä ensimmäiset varustehankinnat ratsastajalle.

– Ensimmäinen ratsastustunti 42€
– Vakiotunti 140€/kk
– Kypärä 60€
– Ratsastushousut 45€
– Saappaat 80€
= 325€

Tavoitteellinen ratsastaminen ja kisaaminen

Kunhan pääset aloittelijasta Helppo C tasolle, eli hallitset ratsastuksen alkeet ilman taluttajaa, osaat tehdä itsenäisesti siirtymisiä, ympyröitä, pysyt tasapainossa ja myötäät hevosen liikkeisiin, voit halutessasi alkaa harjoitella puomeja ja pieniä esteitä, eli kavaletteja. Yleensä tässä vaiheessa ratsastajat alkavat harrastaa tavoitteellisemmin, eli tavoitteena voi olla vaikka kisoihin pääsy tai ihan vain kehittyminen taitavammaksi ratsastajaksi. Tässä skenaariossa tähtäämme kilpailemaan ja kehittymään. Jos lähtisimme esteratsastuksen pariin, olisi hyvä siirtyä esteryhmään, jossa on yksi koulutunti ja yksi estetunti viikossa. Lisäksi kannattaisi ottaa vähintään yksi valmennus/yksityistunti kuukausittain. Nyt kuukausittainen summa ratsastukselle on jo 355€.

Olet jo päässyt tallin harjoituskisoihin, minne ei tarvitse virallisia lupia, koska se on harjoitus. Ennen oikeita kisoja yleensä ostetaan kisahousut ja kisatakki. Nyt olemme siinä pisteessä, että ensimmäiset estekisat ovat tulossa! Nyt sinun täytyy viimeistään liittyä seuraan, maksaa seurakilpailulupa ja kilpailun lähtömaksut. Yleensä tallille pitää myös maksaa hevosesta vuokraa.Voit kilpailla samalla luvalla koko kauden, ja jäsenyysmaksu maksetaan kerran vuodessa. Eli loppukauden kisoissa maksat vain lähtömaksun, ja hevosen vuokran. Tässä esimerkissä on poissuljettu trailerin vuokra ja bensat eli mahdolliset kuljetukset, jotka eivät ole tarpeen mikäli kilpailut järjestetään samassa paikassa missä hevonen asuu. Kun kilpailutaso nousee, myös sen kulut nousevat.

– Ratsastustunnit ja valmennus 355€/kk
– Kisahousut 40€
– Kisatakki 80€
– Seuran jäsenyys Oulun ratsastajissa 58€
– Seurakilpailulupa 15€
– Lähtömaksut 20€
– Hevosvuokra 30€
= 598€

Casa & Nelli Ek, C/Saara Raatikainen

Oma hevonen

Nyt puhutaan ensimmäisen oman hevosen ostamisesta. Aion kertoa oman hevoseni ostamiseen liittyviä kuluja, sekä sen kuukausittaisia menoja ja varustehankintoja joita olen sille tehnyt. Kun olet ostamassa ensimmäistä hevosta, tärkeintä on että sinulla on hyvä tukiverkosto, eli ihmisiä kuten valmentaja tai tallinpitäjä joilta löytyy kokemusta hevosista, ja voi kysyä apua tarvittaessa. Omistaessa kyllä oppii, mutta hevosen hyvinvoinnin kannalta on todella tärkeää, että lähipiiristäsi löytyy ihmisiä joilta kysyä apua.

C/Saara Raatikainen
Casa & Nelli Ek, C/Saara Raatikainen
Casa & Nelli Ek, C/Saara Raatikainen

Hevosen ostaminen

Ensimmäinen kulu hevosen ostamisessa on itse kauppahinta, joka vaihtelee todella paljon. Hevosen hintaan vaikuttaa mm. sen laatu, kuinka pitkälle se on koulutettu, luonne, rotu, ikä ja terveys. Oma hevoseni maksoi 10 000 euroa. Kun hevosta on käyty kokeilemassa ja se halutaan ostaa, kannattaa sille teettää ostotarkastus. Ostotarkastus on melko laaja tutkimus, missä hevonen kuvataan ja selvitetään onko sillä jotain terveyshaittoja mistä myyjä ei ole ollut tietoinen tai ei ole kertonut. Ostotarkastusta ei tarvitse tehdä, jos myyjä on lyhyen ajan sisällä käynyt tarkastuttamassa hevosen, ja hänellä on dokumentit klinikalta, joilla voi todistaa että hevonen on terve.

Seuraavat kulut koostuvat varustehankinnoista. Listaan alle varusteita ja hintahaarukoita jotka ovat pakollisia, mutta eivät niin suuria. Satula on hevosen jälkeen kallein hankinta, koska sen täytyy istua lähes täydellisesti sekä hevoselle että ratsastajalle. Harrasteratsastajana hyvä este- tai koulusatula riittää, mutta kilpaillessa on hyvä olla satulat kumpaankin lajiin erikseen. Estesatula on hyvä ”perussatula”, koska sillä voi sekä hypätä että ratsastaa sileällä. Satulan sovitus kannattaa tehdä ammattilaisen toimesta, ja se käy helposti varaamalla sovittajalle ajan joko heidän toimipisteelle, tai omalle kotitallille. Jos hevoselle ei sovi oikein mikään satula, tai haluat kustomoida itsellesi juuri sellaisen kuin haluat, voit teettää mittatilaussatulan. Mittatilaussatula on käytetyn satulan ostoa huomattavasti tyyriimpi ratkaisu.

– Hevonen 10 000€
– Ostotarkastus 274€
– Estesatula 1600€
– Koulusatula 2400€
– Suitset 55€
– Satulahuovat 150€
– Loimet 250€
– Suojat 25€
– Kuljetussuojat 70€
– Kylmäyssuojat 40€
– Harjat 60€
– Hevosen ensiapuvälineet 75€

= 15 000€

Juoksevat kulut

Nyt keskitytään hevosen omistamisen suurimpiin menoeriin, eli kuukausittaisiin kuluihin. Jaetaan kulut kahteen, pakollisiin ja mahdollisiin. Pakollisista kuluista tärkein on tietysti hevosen tallipaikka, eli missä se asuu. Tämä summa vaihtelee tallien välillä todella paljon riippuen sijainnista, puitteista, onko täysihoitotalli, mitä etuja talli antaa ja mitä kaikkea sopimukseen kuuluu. Valitse omiin tarpeisiisi sopiva talli. Jos esimerkiksi treenaat tavoitteellisesti, kannattaa asua maneesitallilla jotta treenaaminen onnistuu ongelmitta myös talvikauden ajan. Hevosen ruokinta on yksilöllistä, ja siihen voi saada palamaan satoja euroja. Yleensä kuitenkin sopivan rehun löytyessä simppeli ruokinta on hyvä hevoselle ja lompakolle. Lisäravinteitakin kannattaa käyttää harkiten, oikein annettuna niistä on hyötyä mutta liika on aina liikaa.

Heinät yleensä kuuluvat tallivuokraan, mutta joissain tapauksissa omistaja haluaa syöttää hevoselle eri heinää, ja silloin ne pitää kustantaa itse. Samoin kuivikkeet kuuluvat yleensä vuokraan. Hevonen pitää kengittää noin 6-8 viikon välein, ja ellei hevosella ole ongelmia kavioiden kanssa tämäkin on suhteellisen edullista. Raspaus, eli hampaiden hoito tehdään tavallisesti 1-2 kertaa vuodessa. Rokotukset annetaan kerran vuodessa. Valmentautumiskulut riippuvat täysin siitä kuka valmentaa, kuinka usein ja missä valmennukset pidetään, eikä valmentautuminen ole pakollista vaikkakin se on suositeltavaa. Hevosen hierontakaan ei ole pakollista, mutta kovasti urheileva hevonen hyötyy siitä paljon. Nämä ovat ainoastaan kiinteitä kuluja. Lisäksi satulansovitus on hyvä tehdä säännöllisesti, koska hevosen selkä muokkautuu sitä mukaa kun se saa lihasta, hevonen on hyvä käyttää klinikalla tarkastuksessa säännöllisesti, jotta mahdollisia sairauksia ja vammoja voitaisiin huomata ajoissa, ja lukuisia muita kuluja kertyy ajan mittaan. Tällaisten tilanteiden varalle kannattaa ottaa hevoselle vakuutus.

Kuukausittaiset pakolliset kulut
– Tallipaikka 750€
– Ruokinta 50€
= 800€

Mahdolliset kuukausittaiset kulut
– Valmennukset 360€
– Hieronta 55€
= 415€

Vuosittaiset kulut
– Raspaus 85€
– Rokotus 46€
– Kengitys 455€
– Tallipaikka 9000€
– Ruokinta 600€
– Valmentautuminen 4320€
– Hieronta 660€

– Vakuutus 1200€
= 16 366€

C/Saara Raatikainen

Yllätykset

Kun kiinteät kulut on katettu, pitää olla valmis siihen että hevosen kenkä tippuu ja pitää soittaa kengittäjä laittamaan se takaisin. Tai hevonen ontuu pahasti jouluaattona ja eläinlääkärin pitää tulla tarkastamaan tilanne, ehkä suitset katkeaa maastossa ja pitää ostaa uudet, perjantaina tarhakaveri on syönyt hevosen uuteen loimeen reijän. Näitä riittää vaikka kuinka paljon. Yllätysmenoja tulee aina, joskus isompia ja joskus pienempiä. Vakuutus on hyvä olla, mutta ei sekään kata kaikkea. Omistajan pitää olla varautunut äkillisiin menoihin.

Casa & Nelli Ek, C/Saara Raatikainen

Kannattaako harrastaa ratsastusta?

Kyllä kannattaa. Ratsastustunneilla käyminen on kallista, mutta summat eivät ole vielä mahdottomia. Hevosen vuokraaminenkin on kannattava vaihtoehto. Mutta entä kannattaako hevosen omistaminen? Taloudellisesti ehdottomasti ei. Kauppahinta on pienin summa jonka hevosesta maksat, kuukausittaiset kulut ja vuositasolla laskettuna hevoseen menee todella paljon rahaa. Mutta kyllä tämä silti on mielestäni kannattavaa. Ei siinä mitään järkeä ole, mutta eihän meitä omistajia olisi jos rakkauden hevosiin estäisi rahanmeno. Jos on rahaa mitä käyttää, miksi sitä ei laittaisi johonkin itselleen äärimmäisen tärkeään.

Casa & Nelli Ek, C/Saara Raatikainen

Kirjoittaja: Saara Raatikainen, hevosen omistaja

Load More